Turun kaupunki julkaisi maaliskuussa 2015 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin kuinka sosiaalisen median käyttäjät liikkuvat kaupungin alueella. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi Instagramiin jaettujen kuvien paikannustietoja, joita käyttäjät voivat kuviinsa lisätä. Tutkimuksen ovat tehneet Viron Taideakatemian tutkijat Damiano Cerronen johdolla ja se on luettavissa Turun kaupungin sivuilla.
Turun kaupunkitutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median lokitietojen analysointimahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä, erityisesti Turun keskustan alueella.
Luin tutkimuksen kun Yle uutisoi siitä mutta en osannut ajatella että saman voisi tehdä muissakin kaupungeissa, kuten esimerkiksi Tampereella.
Kipinän tälle kokeilulle antoi Urbaani Tampere -yhdistyksen tilaisuudessa Natalia Rinconin esitelmä aiheesta ”tactical urbanism”. Hänen mielestään Instagramin ja muiden sosiaalisten medioiden mahdollistamaa dataa pitäisi koittaa hyödyntää Tampereen kaupunkisuunnittelussa. Hän myös käytti Cerronen tutkimusta esimerkkinä.
#Tampere Instagramin silmin ei ole kunnollinen tutkimus, enkä usko että sillä on sellaisenaan suurta merkitystä Tampereen kaupunkisuunnitelun apuna. #Tampere Instagramin silmin noudattelee Cerronen tutkimusta suurelta osin eikä ole läheskään yhtä täydellinen, lähinnä resurssipulasta johtuen.
Kevytversiosta voidaan puhua myös datan osalta. Siinä missä Cerronen tutkimusaineisto on kerätty kuvien sijainnin perusteella, #Tampere Instagramin silmin käyttää vain kuvia, joilla on tagi #tampere. Lisää sovelluksen teknisestä puolesta voi lukea referenssin puolelta.
Instagramia käyttää 15 prosenttia suomalaisista, nuorempiin ikäluokkiin painottuen. Kuvia jaetaan etupäässä positiivisiksi koetuista kohteista tai asioista tai sosiaalisista tilanteista.
Aineisto on siis vinoutunut, mutta suuri ja uusia näkökulmia avaava. Sen voi ajatella kertovan eniten nuorten aikuisten tavoista käyttää kaupunkia.
#igerstampere
Instagramin käyttömäärät katuverkon tarkkuudella esittävä kartta osoittaa miten sosiaalinen aktiivisuus on suurinta Turun ydinkeskustassa ja jokirannassa. Aktiivisina postauspaikkoina erottuvat lisäksi esimerkiksi Föri, Logomo ja rautatieasema.
Tampereella aktiivisuus painottuu myös keskustan alueelle sekä Särkänniemeen ja Lapinniemeen, Särkänniemen ollessa enemmän #fun, kun taas Lapinniemi on enemmän #view. Myös Tornihotelli erottuu #view-tunnisteella selvästi. Mielenkiintoista on myös nähdä, ettei Hämeenpuisto kokonaisuutena erotu juurikaan jaetuista Instagram-kuvista, toisin kuin Hämeenkatu.
Keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset eivät juuri näy sosiaalisessa mediassa, mikä todistaa kaupunkikeskustan vetovoimasta sosiaalisten kohtaamisten paikkana.
Tampereella keskustan ulkopuolisista kauppakeskuksista erottuu ainoana Ikea, joskaan sitä ei välttämättä ihan kauppakeskukseksi voi kutsua.
Mitä sitten
Instagramin tai minkä tahansa muuta palvelua, johon käyttäjät voivat tuottaa sisältöä, ja jotka tallentavat sisällölle sijainnin, voidaan käyttää apuna joukkoistetussa suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä mitä paikkoja ihmiset kaupungissa käyttävät, UX-suunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä millaisessa kontekstissa tiettyjä applikaatioita käytetään ja palvelusuunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä millaisissa tilanteissa tiettyjä palveluita käytetään.
Natalie Rincon esitti myös Instagram-kuvia hyväksi käyttävän, kaupunkisuunnittelun apuna käytettävän, applikaation idean. Applikaatiossa tiettyissä suunnittelun kohteina olevissa paikoissa otettuja kuvia voisi kommentoida ja osallistua näin kyseisen alueen suunnitteluun. Alueilta voisi myös lisätä kuvia, niistä asioista, jotka haluaisi säästää tai jotka alueelta pitäisi poistaa.
Voit myös kokeilla sovellusta itse mutta johtuen datan määrästä, sovellus voi olla selaimelle raskas ja mahdollisesti jumittaa sen.