Eilinen toteamus kaupungin elämästä normaalin päivärytmin mukaan pitää näin yhden päivän jälkeen osittain paikkansa. Kaduilla hiljenee huomattavasti pimeän tullessa, eli puoli seitsemän aikoihin. En sitten tiedä miten on sesonkiaikana kun kaupungissa on enemmän turisteja. Verrattuna New Yorkiin ja Hong Kongiin Chicago vaikuttaa pikkukaupungilta.
Lisäksi Chicago tuntuu ihmisläheisemmältä kaupungilta kuin New York tai Hong Kong. Äsken hotelille palatessani tunsin olevani enemmänkin amerikkalaisessa pikkukaupungissa kuin lähes yhdeksän miljoonan asukkaan suurkaupungissa. Johtuuko sitten katujen autiudesta, jalkakäytävien kapeudesta vai kivijalkakauppojen määrästä. Vai siitä, että tämäkin kaupunki on rakennettu autojen ehdoilla.
New Yorkiin verrattuna silmäänpistävää on kodittomien määrä. New Yorkissa ei näkynyt yhtäkään kerjäläistä tai koditonta, täällä heitä on ja yllättävän paljon, jopa lapsellisia yksinhuoltajia. En osaa sanoa mitenkä täällä sosiaalihuolto toimii tai onko New Yorkissa kodittomat vain siivottu näkyvistä? Täällä ei kuitenkaan ole näkynyt samanlaisia tapauksia kuin Hong Kongissa, jossa oli kerjuulla ihmisiä, joiden suomalaisen käsityksen mukaan pitäisi saada jatkuvaa apua ja huolenpitoa. Kuka jättää kerjuulle ihmisen, jonka naama on palanut tunnistamattomaan kuntoon?
Uuden Lincolnin mainoksessa soi muuten Major Tom, siitä alkukohdasta, jossa käydään vasta lähtölaskentaa läpi. Olisikohan kannattanut kuunnella loppuun asti.