Käyttäjäkokemus ja sen tasot

Henri Viitanen

Twiittasin keväällä Arlan maitopurkista ja sen pohjassa olevasta, ilahduttavasta yllätyksestä.

Purkin pohjassa on olento, joka näyttää kehottavan pitämään purkin pohjan piilossa. Hauska yllätys, jonka näkee vain sattumalta. Jos kyseessä olisi tietotekninen sovellus, joku voisi kutsua olentoa nimellä “one free interaction“, eli se on jotain, joka ei häiritse varsinaista käyttöä mutta on löydettävissä varsinaisen käytön yhteydessä ja ilahduttaa käyttäjää.

Vaikka sanoinkin käyttäjäkokemuksen nousseen uudelle tasolle, myönnän etten tiennyt mitä tasoja käyttäjäkokemuksella edes on. Tiesin vain ettei tämä maitopurkki ollut enää se sama vanha maitopurkki.

Viime viikolla tuli vastaan blogikirjoitus, jonka aiheena on “UX Maturity Model: From Usable to Delightful“, suomeksi voitaisiin puhua käyttäjäkokemuksen kypsyyden tai henkisestä kasvun, kehittymisen mallintamisesta. Mallin mukaan käyttäjäkokemus kehittyy tuotteesta, joka on käytettävä kohti tuotetta, joka käytettävän lisäksi myös hyödyllinen, haluttava ja ilahduttava.

Käyttökokemuksen kehittymisen kuvaus

Käyttökokemuksen kehittyminen käytettävästä kohti ilahduttavaa.

Maitopurkki ja käyttäjäkokemus kuulostaa ehkä hiukan hassulta yhdistelmältä ajatella keskenään mutta käyttäjäkokemus on kaikkialla ja siksi ei pitäisi olla miettimättä myöskään jokapäiväisiä käyttöesineitä. Mutta kuinka käyttäjäkokemus on sitten kehittynyt pohjassa olevan olennon myötä?

Pahvinen maitopurkki on aina ollut mielestäni käytettävä ja hyödyllinenkin: maito pysyy tallessa ja sen saa helposti mukiin. Maitopurkki voisi olla hyödyllisempi jos se olisi lasia tai muuten läpinäkyvä, silloin voisi helposti tarkastaa kuinka paljon maitoa on jäljellä. Teollisuus on luultavasti kuitenkin asettanut suunnittelulle reunaehdot tässä tapauksessa. Valio päivitti maitopurkkia lisäämällä pahviseen purkkiin muovisen kierrekorkin, jolloin avaaminen on helpompaa ja maitopurkin sulkeminenkin onnistuu paremmin.

Joitakin uusi korkki saattaa ilahduttaa, useampi varmasti on vain halunnut maitopurkin, jonka voi sulkea. Voidaan siis katsoa että maitopurkin käyttökokemus on kehittynyt.

Arlan olento ei kuitenkaan tunnu mitenkään haluttavalta, joten onko maitopurkin käyttäjäkokemus siis kehittynyt? Mielestäni on. Arlan maitopurkki on hypännyt haluttavan yli suoraan ilahduttavaan, jolloin voidaan miettiä onko siitä tullut samalla myös haluttavampi.

Käyttökokemusta voi siis kehittää ja kehittymisen testaamiseen käytetään tasokohtaisia testejä, joista voi lukea lisää UX Maturity Model: From Usable to Delightful -kirjoituksesta. Käyttäjäkokemus eli UX koskettaa kaikkia, joten siihen on hyvä kiinnittää huomiota jopa maitopurkissa.