Nämä kuvaajat perustuvat PIKI-kirjastojen, eli Pirkanmaan yleisten kirjastojen 1000 lainatuimman teoksen listaan, joka on julkaistu avoimena datana. Olen tarkistellut lainausten määrää niin tekijöiden, julkaisuvuoden, luokan kuin kustantajan mukaan.
Ei välttämättä ole mikään yllätys, että uusimmat kirjat ovat myös lainatuimpia. Kymmenen lainatuinta vuotta ovat kaikki tällä vuosituhannella ja lähes järjestyksessä. 2013 on lainatumpi kuin 2014, luultavasti siksi, että vuonna 2014 on pääosin ollut lainattavana enemmän vuonna 2013 ilmestyneitä kirjoja.
Ensimmäinen viime vuosituhannen vuosi lainatuimpien teosten joukossa on 1992. Tuhannen lainatuimman teoksen listalla vuodelta 1992 ovat 8 Pekka Töpöhäntää, yksi Puppe ja Koirien Kalevala.
Vanhimmat listalla olevat teokset ovat merkintätavasta johtuen lehtiä, vuonna 1967 ensimmäisen kerran ilmestyneet Kodin kuvalehti ja Avotakka. Vanhin kirja lainatuimpien listalla on klassikko: Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli, vuodelta 1974.
Lainatuimpien tekijöiden kohdalla näkyy ketkä oikeasti lainaavat teoksia kirjastosta ja kerralla useampia. Lasten ja nuorten kirjailijoita kymmenen lainatuimman joukossa on 7.
Tekijäksi on merkitty tuntematon, jos tekijä on puuttunut. Suurin osa tällaisista kirjoista on joko Simpsons-kirjoja tai vitsikirjoja (Lunttaava laiskiainen).
Myöskään lehdille ei ole merkitty tekijää. Lainatuimpien teosten listalla on kolme lehteä:
Aikaisempina vuosina lehtien yksittäisten numeroiden lainoja ei tilastoitu, ainoastaan lehden kokonaislainat. Vuonna 2013 lainatuin lehti oli Hevoshullu (19 665 lainaa).
Luokkien tarkastelussa päätin katkaista kaikki luokat kahden desimaalin jälkeen, koska katsoin sen olevan riittävä tarkkuus kirjojen lajittelussa tähän kuvaajaan liittyen.
Suomenkielinen kertomakirjallisuus on siitä hauska luokka, että se sisältää sekä vuoden lainatuimman kirjan, Seppo Jokisen Mustat Sydämet että Sinikka Nopolan Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö.
Jotakuta muutakin saattaa kummastuttaa elokuvan ja elokuvataiteen historia -aiheisten kirjojen nouseminen näinkin korkealle lainatuimpien kirjojen joukossa. Kun katsoo tarkemmin, niin huomaa syynkin:
Toinen luokka mikä herätti kummastusta oli luokka 3 Yhteiskunta, ilman mitään alaluokkia. Guinnessin ennätysten kirja kuitenkin katsotaan yhteiskunnalliseksi yleisteokseksi.
Teoksella voi kuitenkin olla useampi luokka mutta niistä vain yksi on merkitty lainatuimpien listaan. Aiempina vuosina kaikki luokat olivat merkittyinä.
Otava ja WSOY ovat perinteisesti suurimmat kustantajat, joka käy ilmi myös ISBN-tunnuksen kustantajaosasta: molemmilla se on yksinumeroinen. Tällöin käytettäväksi jää 100 000 ISBN-tunnusta.
Kuitenkin lainatuin kustantaja on Tammi, jonka kustantajaosa on kaksinumeroinen. Tammen valikoimiin kuuluu muun muassa Risto Räppääjä -kirjat.
Mikäli jotakuta kiinnostaa tarkistaa omien kirjojen kustantaja, niin ISBN:n kustantajaosan löytää Kansalliskirjaston ISBN-esitteen avulla ja kustantajaosaa vastaavan kustantajan Kansalliskirjaston kustantajarekisteristä.