Euroviisut 1957 – 2015

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Minua on pitkään kiinnostaneet Euroviisuihin liittyneet väitteet siitä kuinka ensimäisenä esiintyvä maa ei voi voittaa Euroviisuja tai kuinka Pohjoismaat ja Balkanin maat äänestävät vain toisiaan. Tavoitteena oli esittää väitteet jotenkin visuaalisesti ja samalla harjoitella D3:n käyttöä sekä suunnitella hieman vuorovaikutusta. Keskeisimpänä tavoitteena oli tuottaa sovellus, jolla on helppo vertailla maiden antamia pisteitä. Muut kuvaajat tulivat sitten siinä sivussa kun data kerran oli olemassa.

Nämä visualisoinnit perustuvat Euroviisujen loppukilpailuissa ja vuodesta 2004 finaalissa annettuihin pisteisiin. Vaikka Euroviisuja on järjestetty vuodesta 1956, ensimmäisen vuoden pisteitä ei ole virallisesti julkistettu. Tästä syystä yhdessäkään visualisoinnissa ei ole mukana vuoden 1956 dataa.

Kumulatiiviset pisteet Euroviisuista

euroviisut-kumulatiiviset

En tiedä kuinka yllättävää on että Ruotsi on kerännyt yhteensä eniten pisteitä Euroviisuista. Ruotsin kaksi viimeisintä voittoa ovat tulleet aikana jolloin mukana on ollut lähes kaikki Euroopan maat. Toistaiseksi voitokkain maa Irlanti on kokonaistilastossa kolmantena mutta heidän viimeisin voittonsakin on vuodelta 1996, jolloin mukana ja äänestämässä oli 23 maata.

Kuvaajaa voi tutkia myös tarkemmin ja vuorovaikutteisesti.

Pisteet maittain Euroviisujen historiassa

euroviisut-maittain

Kyseessä on aika tavallinen virtauskuvaaja, jossa näkyy maan Euroviisuissa saamat pisteet (lähes yhtenäisenä) samanvärisenä viivana. Kuvaajasta näkee myös pistelaskun muutokset vuosina 1971, 1974 ja 1975, jolloin otettiin käyttöön vielä viime vuonna käytössä ollut pistelasku. Kuvaajasta huomaa myös hyvin vuosittain annettujen pisteiden kasvun 2004 kun semifinaali otettiin käyttöön ja samalla äänestämään päässeiden maiden lukumäärä kasvoi.

Kuvaajaan voi myös tutustua tarkemmin.

Esiintymisvuoro ja Euroviisujen voitto

Euroviisujen loppukilpailun tai vuodesta 2004 alkaen finaalin esiintymispaikoista ja lopullisesta tuloksesta voisi tehdä tilastollisten menetelmien avulla laskelmia todennäköisyyksistä sekä siitä vaikuttaako esiintymispaikka lopulliseen sijoitukseen. Koska pidän kuvaajista, tein yksinkertaisen kuvaajan, jossa verrataan suhteellista esiintymispaikkaa suhteelliseen pistemäärään. Kuvaajaan on myös merkitty voittajat.

Euroviisujen suhteelliset pistemäärät painottuvat alueelle joka on alle 15 % kyseisenä vuonna annetuista pisteistä. Voittajat jakaantuvat melko tasaisesti esiintymisjärjestyksestä riippumatta.
Euroviisujen suhteellinen esiintymisjärjestys ja suhteelliset pisteet.

Kuten kuvasta nähdään, voittajat jakaantuvat melko tasaisesti esiintymispaikasta riippumatta mutta ne painottuvat enemmän esiintymisjärjestyksen loppupäähän. Voittajien mukaan piirretty regressiosuora olisi kulmakertoimeltaan melko pieni. Kulmakerroin olisi kuitenkin positiivinen, jolloin esiintymispaikka vaikuttaisi suoraan saatuihin pisteisiin. Mitä isompi esiintymisnumero, sitä enemmän pisteitä. Mutta koska regressiosuoran kulmakerroin olisi pieni ei vaikutuskaan olisi tilastollisesti merkitsevä.

Kuvaajasta on myös tarkempi versio.

Blokkiäänestäminen Euroviisuissa

Blokkiäänestämisestä on tietääkseni tehty tutkimuksia mutta halusin nähdä kuinka annetut ja saadut äänet jakaantuvat kartalla. Ohessa on vuosien 2006 ja 2007 annettujen äänten jakautuminen Pohjoismaiden ja Balkanin maiden osalta. Suomihan voitti 2006 ja Serbia 2007.

Vuonna 2006 äänesti itseään mutta myös Suomea.
Vuonna 2006 Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Serbia ja Montenegro sekä Slovenia äänestivät näin.
Vuonna 2006 Pohjoismaat äänestivät toisiaan mutta myös itäblokin maita.
Vuonna 2006 Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska äänestivät näin.
Entisen Jugoslavian alueen maiden antamat kartalle piirrettynä. Painottuvat samalle alueelle, lisäksi ääniä Venäjälle ja Viroon.
Vuonna 2007 Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia antoivat äänensä näin.
Vuoden 2007 pohjoisblokin antamat äänet jakaantuivat tasaisemmin ympäri Eurooppaa.
Vuonna 2007 Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska äänestivät näin.

Kuvien perusteella Balkanin maat näyttäisivät äänestäneen enemmän toisiaan ainakin vuonna 2007. Toisaalta samana vuonna Islanti on äänestänyt eniten Suomea ja Ruotsia sekä Tanskakin Ruotsia. On myös vuosia jolloin Pohjoismaat äänestävät käytännössä toisiaan ja muille jää jämäpisteet. Pohjoismaita on kuitenkin vähemmän kuin Balkanin maita, joten jämäpisteitäkin jää enemmän jaettavaksi oman kulttuurialueen ulkopuolelle.

Tutustu pisteiden jakautumiseen sovelluksessa.

Spotify-soittolistoista

Haluatko saada kuuntelijoita Spotify-soittolistoillesi mutta Facebookissa jakaminen ei auta asiaa ystävien puutteen takia? Jaa soittolistasi Share My Playlists -palvelun kautta ja kiinnitä henkilökunnan huomio blogikirjoituksen arvoisesti. Minulle kävi niin ja nyt olen kuuluisa soittolistojen kasaaja.

Itseasiassa kahdesta, musiikillisesti vaikutusvaltaisten klubien musiikkivalintoja koskevista soittolistoistani on kirjoitettu blogikirjoitus. Ensimmäisen aiheena oli Manchesterissa sijainnut Hacienda ja toisen aiheena New Yorkilainen Paradise Garage. Hauskintahan tässä on kuitenkin se että nämä soittolistat on rakennettu alunperin Plaugen blogia varten; blogipostauksiin jotka käsittelevä ko. klubeja: Haciendaa ja Paradise Garagea.

Ympäri mennään, yhteen tullaan.

Vitalic @ The Bottom Lounge, Chicago IL

Koska vuodesta 2001 ­- ainakin jollain tasolla – fanittamani Vitalic sattui olemaan kaupungissa samaan aikaan, oli minun pakko lisätä matkaohjelmaan ainakin yksi illanvietto hotellihuoneen ulkopuolella. Enkä voi sanoa olevani pettynyt illan esiintyjiin, yhteenkään kolmesta. Joiltain muilta osin illassa olisi ollut parantamisen varaa.

Puhutaan lähinnä yleisöstä. Yleisöstä, jota ensinnäkin oli yhtä paljon vaivautunut paikalle, kuin olisi ollut jonkun satunnaisen artistin keskiviikkokeikalla Klubilla. Puhutaan siis noin viidestäkymmenestä ihmisestä, joista tanssilattialla on parhaimmillaan puolet. Puhutaan siis yleisöstä, joka oli yksi flegmaattisimmista näkemistäni. Lisäksi suurin osa yleisöstä poistui jostain syystä paikalta Vitalicin setin puolivälissä.

Mutta se osa yleisöstä, joka tanssilattiaakin jaksoi täyttää oli sitten taas yksi monipuolisimmista: lätkäpohkeita sekä lippatukkia, flannellipaitaisia rokkareita, pyllynpyörittäjä-r’n’b-tyttösiä ja myös vanhempaa ikäpolvea. Osa edellä mainituista jopa ryhmälallatteli Poney Pt. 1:stä ennen keikkaa. Eräs lätkäpohje, jonka kanssa juttelin keikan jälkeen oli myös hiukan pettynyt yleisön vähyyteen. Mutta vuoden tuttavuuden jälkeen oli itse ainakin erittäin innoissaan ollut keikasta, eikä ollut joutunut pettymään.

Lämmittelijöistä ensinnä soittanut nimetön paikallinen kyky oli musiikillisesti lähimpänä sitä saundia, jota itsekin soitan / soittaisin. Liikuttiin siis tyylikkäästi elektropiereskelystä big room minimaliin. Kohokohtana mainittakoon se Percin raita, jonka omistan itsekin mutten taaskaan muista nimeä. Ennen Vitalicia soittanut Teenage Bad Girl liikkui sitten enemmänkin Off The Hookeissakin mahdollisesti toimivalla kreisibailauslinjalla: hassusta pomputtelusta reiviklassikoihin, kuten vaikka Altern8:n Frequecy.

Vitalic pääsi aloittamaan määrittämättömän hetken myöhässä, eikä keikka kuitenkaan päässyt alkamaan ilman ongelmia. Käytössä ollut JazzMutant Lemur näytti sammuilevan itsekseen. Onneksi lavateknikko sai laitteen toimimaan hiukan johtoja heiluttelemalla. Taustaprojisointiin käytetyn videoseinän peittona olleet puoliläpäisevät peilit olivat hyvä keino päästä tarkkailemaan mitä lavalla tapahtui ja minkälaisilla laitteilla. Jo mainitun Lemurin lisäksi käytössä oli MacBookilla pyörinyt Ableton Live, jokin syna (näytti hiukan miniMoogilta) ja iso studiomikseri. Lavalla oli myös mikrofoni, jota ei kuitenkaan käytetty mihinkään. Toivottavasti sitä ei olisi tarvittu encorena joskus kuultuun Miss Kittin -versiointiin / rakkauslauluun. Luultavammin puuttuvaan encoreen olisi myös kuulunut ainakin Poney Pt. 1 ja/tai 2. Onneksi setin aikana kuultiin itselle ne isoimmat hitit: La Rock 01, Newman, Juliet India, Second Lives ja My Friend Dario. La Rockin tahdissa pomppimisen aikana kengänpohjan läpi tunkeutui lasinsirpale, joka ei onneksi ehtinyt tehdä reikää jalkapohjaan; kengänpohjasta sirpaleen tosin joutui kaivamaan pois kaljatölkistä taiteilulla työkalulla.

Keikkapaikalta kaupunkiin palatessani sainkin sitten tutustua paikalliseen elämänmenoon siihen parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäänhän ei ole sen paikallisempaa kuin paikallisliikenteen linja-auton yövuoro lähiöstä keskustaan tai toisinpäin. En voi sanoa tunteneeni itseäni käänteiseksi Rosa Parksiksi, koska en istunut istuimella, joka ei olisi minulle tarkoitettu. Ihmetytti vain kulkevatko valkonaamat täällä normaalisti yöllä bussilla ollenkaan, vai pelkästään taksilla?