Haussa (mol.fi)

Tule mukaan kehittämään nuorille suunnattuja työnhakua helpottavia verkkopalveluita!

Tällaisella tervehdyksellä alkaa ELY-keskuksen sähköpostiviesti, jossa koitetaan saada minut osallistumaan nuorille suunnattuja työnhakua helpottavia palveluita (Haussa-palvelu?) kehittävään kyselyyn. Todennäköisimmin sähköpostiosoite on valittu satunnaisesti Työvoimatoimiston tietokannoista. Kannatti siis kirjoittaa sähköpostiosoite peruspäivärahahakemukseen.

Mutta koska olen kiinnostunut käytettävyydestä ammatillisestikin, niin heti perustietojen kyselyn jälkeen olin takertumassa käytettävyysnäkökohtiin. Joten katsotaanpa mitä ruumiinavauksessa löytyi.

Haussa kyselyn ensimmäinen kysymysrypäs

Sotketaan tekstit

On tietysti käyttäjästä itsestään kiinni kuinka tekstilaatikoita siirtelee mutta koska ohjeissa kehoitetaan siirtämään “tekstilaatikot sitä lähemmäksi keskustaa, mitä parempina […] pidät niissä esitettyjä ideoita”, niin siirrettäessä kaikki tekstilaatikot keskelle maalitaulua, peittävät tekstilaatikot toisensa.

Kun näin tapahtuu saa peittyneet tekstilaatikot siirrettyä ainoastaan siirtämällä ensin päällä olevat tekstilaatikot muualle. Lisäksi maalitaulun keskellä oleva “Auttaa minua työnhaussa” -teksti taustoineen peittää keskelle siirretyt tekstilaatikot.

Tällaisen voisi estää esimerkiksi korvaamalla siirretyt tekstilaatikot maalitauluun ilmestyvillä pisteillä, joiden sisältämän tekstin saa esille viemällä hiiren pallon päälle. Tämä tosin haittaisi jo olemassa olevaa käytettyvyttä parantavaa toiminnallisuutta, jossa tekstilaatikko saa selitetekstin kun hiiri viedään tekstilaatikon päälle.

Toisaalta en ymmärrä miksi tässä pitää käyttää maalitaulumetaforaa? Eikö normaalisti käytetty samaa / eri mieltä -asteikko olisi ollut täysin toimiva, sillä epäilen että maalitauluun sijoitetut tekstilaatikot arvotetaan kuitenkin lähes samoin.

Kuka muuten arvaa mitä tekstilaatikkoa ollaan siirtämässä? En usko että tekstilaatikon sisällön unohtaisi siirron aikana mutta voisi olla silti parempi jos tekstilaatikon sisältö näkyisi myös siirrettäessä. Kannattaisi myös kiinnittää huomiota tekstilaatikoiden tekstien oikeinkirjoitukseen, ellei sitten ole tarkoitus tuoda enemmän esille että nämä tekstilaatikot ovat muiden osallistuneiden (nuorten) kirjoittamia.

Positiivista on myös se, että siirtämättömien tekstilaatikoiden määrä on merkitty kahdella eri tavalla: sekä prosentteina siirretyistä tekstilaatikoista että värittämällä maalitauluun siirretyt tekstilaatikot.

Ideasi on meille tärkeä

Haussa-kyselen toinen sivu, jossa kysytään ideoita verkkotyönhakuunAinoa asia mikä tuntuu tällä sivulla herättävän kysymyksiä on teksti, jossa sanotaan: “Voit hyödyntää ideoinnissasi taivaalle ilmestyviä virikkeitä.” Taivaalle? Lepakkosignaali? Hetken päästä pitäisi kuitenkin huomata että virikkeet ovat tekstinpätkiä, jotka pyörivät kuvassa olevan henkilön hiuksissa.

Voisiko tämänkin sivun kuitenkin suunnitella siten, ettei sen käyttämiseen tarvitsisi ohjeita? Hyväksi havaittu keino esittää se, että käyttäjältä halutaan yksi tai useampi rivi tietoja. Siinä käyttäjälle esitetään kentät, joihin halutaan tietoja. Kenttien vieressä on nappi, jota painamalla saa uuden samanlaisen kokoelman kenttiä. Yleensä napissa lukee “Lisää rivejä” tai vastaavaa.

Tässä on ehkä yritetty samaa mutta ehkä koitettu tuoda enemmän esille sitä, että ideat oikeasti tallennetaan. Tämänkin olisi voinut kiertää “lisää rivejä” -skenaariossa nimeämällä  Jatka -napin uudestaan Tallenna ja jatka -napiksi.

Palataanpa hiukan takaisin

Haussa-kyselyn kolmas sivuNeljännellä sivulla palataankin niihin tekstilaatikoiden sisältöihin, jotka sijoittuivat lähimmäksi maalitaulun keskustaa. Onneksi tällä sivulla ei tarvitse muistaa mitä laatikoita tulikaan siirreltyä mihinkäkin. Itse en olisi muistanut yhtäkään.

Käyttäjän muistin kuormittaminen tällaisilla asioilla olisi väärin. Kuka tahansa käyttäjä olisi valmis keskeyttämään kyselyn täyttämisen, jos sivulla pyydettäisiin vain kertomaan miten haluaisi käyttää palveluita, jotka arvotti tärkeimmiksi sivulla kaksi.

Muutenhan tämä on melko suoraviivainen lomake. Tosin ongelmia voi aiheuttaa aikaisempien vastaajien kirjoittamat ideoiden selitykset. Onko siitä haittaa, jos on käsittänyt idean täysin erilailla, vai voiko kenttään kirjoittaa miten käyttäisi hyväkseen ideaa sellaisena kuin mitä on itse kuvitellut sen tarkoittavan.

Viimeinen sivu, vielä kaksi jäljellä

Haussa-kyselyn neljäs sivuVaikka tällä sivulla ilmoitetaankin suhteellisen selvästi sen olevan kyselyn viimeinen sivu, se ei tarkoita että asia olisi täysin selvä kaikille käyttäjille.

Käyttäjä saa sivulta ristiriitaista tietoa omasta sijainnistaan. Toisaalta sanotaan että ollaan viimeisellä sivulla mutta toisaalta sivunumeroinnin mukaan ollaan vasta viidennellä sivulla seitsemästä.

Ei käyttäjää saisi kiusata ristiriitaisuuksilla, varsinkaan tilanteissa, joissa sivuston käytössä vaaditaan keskittymiskykyä. Onneksi tässä kohdassa niin ei ole.

Tässä kuitenkin kysytään parannusehdotuksiakin koskien “uusia nuorille suunnattuja työnhaun verkkopalveluita”. Jos parannusehdotuksia kysytään, niihin kannattaa aina suhtautua varauksella.

Yleensä parannusehdotuksen antaja käyttää vastaavaa toimintoa jo jossain muualla, eikä ole välttämättä vaihtamassa palvelua, vaikka uuteenkin palveluun samanlainen toiminto saataisiin.

Lopuksi

Tässä nopeassa läpikäynnissä ei tullut esille mitään sellaisia ongelmia, jotka aiheuttaisivat käyttäjän poistumisen palvelusta. Luultavimmin palvelua on hiottu kuntoon useammankin vuoden ajan Fountain Parkin toimesta ja samalla päästy eroon niistä suurimmista käytettävyysepäkohdista.

Unohtuiko www?

Niin, unohditko kirjoittaa taas yrityksen/kunnan/muun julkishallinnon edustajan kotisivun osoitteen alkuun nuo kolme systeemiä merkitsevät kirjainta. Unohduksen ei pitäisi estää pääsyä sivuille, sellainen ei vain kuulu hyvään käyttökokemukseen. Kaikki julkishallinnollisia, tai muitakaan, palveluja tarjoavat tahot eivät kuitenkaan ole tätä vielä sisäistäneet.

Kun on töiden puolesta tekemisissä suomalaisten kaupunkien ja kuntien verkkosivujen kanssa tulee väistämättä vastaan sivustoja, jotka eivät vain tahdo olla ystävällisiä sivuilla kävijöille. On helppo kuvitella minkälaisia ongelmia aiheuttaisi yritykselle, jos yrityksen etuovesta ei pääsisikään helposti sisälle. Mutta miksi tällaista pääsee sitten tapahtumaan?

Yleensä rikkureina tässä asiassa ovat pienemmät kunnat ja yritykset, joilla ei välttämättä ole resursseja tarkistaa kaikkea sivuston toimintaan liittyvää mutta tämä on virhe, jota kenenkään ei pitäisi enää tänä päivänä tehdä. Toisaalta ei ehkä tiedetä mistä virhe voi johtua, eikä siihen voida silloin puuttua, toivotaan vain ettei kukaan koita päästä sivulle kirjoittamatta www:tä osoiteriville. (Yleensä helpointa on muuttaa palvelimen asetuksia ja ohjata molemmat osoitteen muodot samaan osoitteeseen, joka on joko ilman tai kanssa www:n.)

Seuraavassa listassa joitain vastaan tulleita rikkureita.

WordPress, navigaatio ja käytettävyys

Yksi jo käytettävyyden perusteissa opetetuista asioista on se, ettei sille sivulle jolla käyttäjä on saa olla linkkiä samalla sivulla. Esimerkiksi sivuston etusivulta ei koskaan saa olla linkkiä sivuston etusivulle.

WordPress ei tätä käytettävyysongelmaa kuitenkaan ole ottanut huomioon kun tarjotaan työkaluja blogimallineiden suunnitteluun. Navigointivalikon saa helposti luotua mutta niissä on aina sama, yllä mainittu ongelma. Ongelman voisi korjata jos ei luo navigaatiota dynaamisesti, jolloin navigaation linkkilistasta voi poistaa <a>-elementtejä  sen perusteella millä sivulla ollaan. Dynaamisesti luotujen valikoiden käyttäminen on helpompaa ja niitä voi myös muokata blogin ylläpitoliittymästä.

Tänään kuitenkin blogimallinetta tehdessäni törmäsin liitännäiseen, joka osaa poistaa oikean linkin navigaation linkkilistasta. Liitännäinen on toiminnaltaan ehkä turhankin yksinkertainen, sillä sen toiminta perustuu WordPressin oletuksena linkkilistoille antamiin luokkiin mutta minulle se riittää.

John Blackbournin ja Frank Pendercastin linkinpoistaja