VR ja lomakkeenesto

VR on taas aiheena tässä blogissa, kun satuin törmäämään virheeseen VR.fi:n etusivun toteutuksessa. Kuvassa 1 näkyy (tai ei näy) elementti, joka estää joidenkin valintojen tekemisen aikatauluhaussa.

VR:n lippukauppa ja näkymätön elementti
Kuva 1

Kun elementtiä tarkastellaan Firebugilla huomataan, että se on jonkin sortin banneri (Kuva 2). Seuraamalla bannerin linkkiä pääsisi samalle sivulle kuin Kuvan 1 oikeassa reunassa näkyvää Veturi-asiakasohjelma -banneria klikkaamalla. Bannerin näkymättömyys ei johdu ainakaan Adblockin käytöstä.

VR:n etusivun näkymätön elementti Firebugilla katsottuna
Kuva 2

VR:n verkkokaupan käytettävyys testattu

Itse en ole sitä kuitenkaan testannut, vaan Userpoint Oy. Kyseessä on erittäin perusteellinen läpikäynti junalipun ostoprosessista korjausehdotuksineen.

Kuten monen muunkin käytettävyydeltään huonon internetsivuston kohdalla myös VR:n verkkokaupassa esiintyvät puutteet käytettävyydessä ovat tyypiltään sellaisia, että ne tulisivat ilmi jo hieman kevyemmissä käytettävyystesteissä. Itseasiassa osa ongelmista olisi varmasti jäänyt pois, jos prosessissa olisi ollut mukana edes hiukan enemmän käyttöliittymään kohdistunutta suunnittelua.

Käytettävyysarvion voi ladata ja lukea oheisesta linkistä: www.userpoint.fi/reports/VR%20verkkokauppa%20kaytettavyysarvio.pdf. Pieni huomautus itse arviosta tosin vielä. Olisi suositeltavaa käyttää teksteissä ainoastaan yhtä kieltä. Tästä syystä radiobutton ja checkbox, pistivät silmään.

Käyttäjätestin tuloksia

Käyttäjätestit on nyt tehty ja testien tulokset on saatu hyödynnettyä. Käyttäjätestaus on todellakin uusia näkökulmia tuova kokemus. Suosittelen kaikille ja samalla voi parantaa tuotteitaan. Käyttäjätestauksessa tuli esille asioita, joita ei olisi koskaan edes ajattelutkaan. Samalla huomasi sen, että testitilanne todellakin vaikuttaa testituloksiin.

Testien tarkoituksena oli testata uutta palveluamme paperiprototyyppeillä. Olisi ollut järkevää testata myös muissakin kehitysvaiheissa mutta siihen ei ollut nyt mahdollisuutta. Testattavana oli kolme erilaista käyttöliittymän ja sivuston rakenteen paperiprototyyppiä, joista testien perusteella muokkasin lopullisen käyttöliittymäsuunnitelman. Kaiken taiteen sääntöjen vastaisesti myös tein palvelun teknisen toteutuksen. Tiedän kyllä mitä sanotaan siitä, että sama henkilö suunnittelee, testaa ja toteuttaa.

Kahteen käyttäjätestien herättämään kysymykseen haluaisin löytää kunnolliset vastaukset:

  • Kuinka pitkään käyttäjä on valmis yrittämään etsiessään tietoa sivustolta
    • käyttäjätestissä?
    • käytännön tilanteissa?
  • Voiko sivuston rakenne olla toissijainen käyttäjälle, jos sisältö on tarpeeksi kiinnostavaa.

Testeissä nimittäin käyttäjät jatkoivat tiedon etsintää, vaikka oli selvästi huomattavissa että toiveet oikean tiedon löytämisestä olivat jo kadonneet. Lisäksi harva käyttäjä ei poistunut sivustolta, eli toiminut kuten käytännön tilanteissa varmasti toimittaisiin. Eli käytettävyystesti ei selvästikään aina vastaa todellista tilannetta.

Kehitysprosessin tuloksena on valmistunut Virtuaaliasiamies Keijo, joka on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen tarjoama kysy ja vastaa- palvelu yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Palvelua ei ole vielä virallisesti julkistettu mutta palvelu on silti jo olemassa ja löytyy osoitteesta http://www.keijo.fi

Käyttäjätestaus on luonnotonta?

Valmistautuessani pitämään käyttäjätestiä uudelle tuotteellemme, törmäsin kahteen mielenkiintoiseen kirjoitukseen. Toinen kirjoituksista käsitteli testauksen luonnottomuuksia ja toinen sitä kuinka luonnottomuutta voisi vähentää.

Lähipäivinä selviää oliko kirjoituksista mitään apua. Pyrin raportoimaan kokemuksia testeistä ensi viikon aikana.

Linkkien oletusvärit – sattumaako?

Koin tässä päivänä muutamana ahaa-elämyksen: linkkien oletusväritys noudattaa tiettyä kaavaa. Tiedäthän, sininen vierailemattomille linkeille (ne, joita ei ole välimuistissa), punainen aktiiviselle linkille (silloin, kun linkkiä klikataan) ja violetti vierailuille linkeille (ne, jotka ovat välimuistissa). Sininen + punainen = violetti, voiko tämä olla sattumaa?

Äkkiseltään löysin seuraavan tiedonmurusen: Why are links blue? Siinä tosin puhutaan vain sinisestä. Ehkä tuossa linkitetyssä ACM:n tekstissä olisi lisätietoa. Mutta koska en pääse sitä vielä lukemaan, jatketaan saaduilla tiedoilla.

Mutta mitä sitten, jos linkit ovat sinisiä, voidaan kysyä. Ehkä oletusvärien syöpymistä vanhempien käyttäjien verkkokalvoille voidaan hyödyntää linkkien värejä mietettäessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana internetin käytön aloittaaneet tuskin edes tietävät mistä tässä puhutaan.

Linkit ovat siis olleet sinisiä ennenkuin yksikään käytettävyysasiantuntija on vaatinut käytettäväksi sinistä linkkien värinä. Mutta miksi sitten punainen ja violetti.

Väriteorian pikakurssista ei juurikaan ollut apua muuta kuin se että värien merkitys on hyvin pitkälti riippuvainen kulttuurisesta taustasta. Joten esitän arvioita väreistä omaa kulttuurista taustaani vasten ja tietoisena siitä että internetin alkuaikoina näyttölaitteet pystyivät näyttämään vain muutamia värejä yhtäaikaa.

Punainen on toiminnallinen väri mutta varoittava. Kun linkki välkähtää punaisena klikatessa, käyttäjä tietää että jotain on tapahtumassa ja osaa varautua muutokseen. Toisaalta myös vihreä voi olla toiminnallinen väri muttei juuri varoittava.

Entä violetti, miksi juuri violetti? Ehkä tässä kohdassa on mietitty sitä miten tekstin saisi näyttämään käytetyltä? Violettiahan voidaan pitää kulahtaneena sinisenä, joten sekin edellytys täyttyy.

Toisaalta voi olla että punainen ja violetti on otettu käyttöön vain sattumalta sen enempää miettimättä. Ovat vain sattuneet miellyttämään valitsijaa.