#Tampere Instagramin silmin

Otsikkokuva

Otsikkokuva

Turun kaupunki julkaisi maaliskuussa 2015 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin kuinka sosiaalisen median käyttäjät liikkuvat kaupungin alueella. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi Instagramiin jaettujen kuvien paikannustietoja, joita käyttäjät voivat kuviinsa lisätä. Tutkimuksen ovat tehneet Viron Taideakatemian tutkijat Damiano Cerronen johdolla ja se on luettavissa Turun kaupungin sivuilla.

Turun kaupunkitutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median lokitietojen analysointimahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä, erityisesti Turun keskustan alueella.

Luin tutkimuksen kun Yle uutisoi siitä mutta en osannut ajatella että saman voisi tehdä muissakin kaupungeissa, kuten esimerkiksi Tampereella.

Kipinän tälle kokeilulle antoi Urbaani Tampere -yhdistyksen tilaisuudessa Natalia Rinconin esitelmä aiheesta “tactical urbanism”. Hänen mielestään Instagramin ja muiden sosiaalisten medioiden mahdollistamaa dataa pitäisi koittaa hyödyntää Tampereen kaupunkisuunnittelussa. Hän myös käytti Cerronen tutkimusta esimerkkinä.

#Tampere Instagramin silmin ei ole kunnollinen tutkimus, enkä usko että sillä on sellaisenaan suurta merkitystä Tampereen kaupunkisuunnitelun apuna. #Tampere Instagramin silmin noudattelee Cerronen tutkimusta suurelta osin eikä ole läheskään yhtä täydellinen, lähinnä resurssipulasta johtuen.

Kevytversiosta voidaan puhua myös datan osalta. Siinä missä Cerronen tutkimusaineisto on kerätty kuvien sijainnin perusteella, #Tampere Instagramin silmin käyttää vain kuvia, joilla on tagi #tampere. Lisää sovelluksen teknisestä puolesta voi lukea referenssin puolelta.

Instagramia käyttää 15 prosenttia suomalaisista, nuorempiin ikäluokkiin painottuen. Kuvia jaetaan etupäässä positiivisiksi koetuista kohteista tai asioista tai sosiaalisista tilanteista.

Aineisto on siis vinoutunut, mutta suuri ja uusia näkökulmia avaava. Sen voi ajatella kertovan eniten nuorten aikuisten tavoista käyttää kaupunkia.

#igerstampere

Instagramin käyttömäärät katuverkon tarkkuudella esittävä kartta osoittaa miten sosiaalinen aktiivisuus on suurinta Turun ydinkeskustassa ja jokirannassa. Aktiivisina postauspaikkoina erottuvat lisäksi esimerkiksi Föri, Logomo ja rautatieasema.

#Tampere Instagramin silmin
Kuvassa näkyvä pisteiden muodostama viiva johtuu ylisuojelevasta älylaitteesta.

Tampereella aktiivisuus painottuu myös keskustan alueelle sekä Särkänniemeen ja Lapinniemeen, Särkänniemen ollessa enemmän #fun, kun taas Lapinniemi on enemmän #view. Myös Tornihotelli erottuu #view-tunnisteella selvästi. Mielenkiintoista on myös nähdä, ettei Hämeenpuisto kokonaisuutena erotu juurikaan jaetuista Instagram-kuvista, toisin kuin Hämeenkatu.

#Tampere Instagramin silmin: #view

Keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset eivät juuri näy sosiaalisessa mediassa, mikä todistaa kaupunkikeskustan vetovoimasta sosiaalisten kohtaamisten paikkana.

Tampereella keskustan ulkopuolisista kauppakeskuksista erottuu ainoana Ikea, joskaan sitä ei välttämättä ihan kauppakeskukseksi voi kutsua.

Mitä sitten

Instagramin tai minkä tahansa muuta palvelua, johon käyttäjät voivat tuottaa sisältöä, ja jotka tallentavat sisällölle sijainnin, voidaan käyttää apuna joukkoistetussa suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä mitä paikkoja ihmiset kaupungissa käyttävät, UX-suunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä millaisessa kontekstissa tiettyjä applikaatioita käytetään ja palvelusuunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä millaisissa tilanteissa tiettyjä palveluita käytetään.

Natalie Rincon esitti myös Instagram-kuvia hyväksi käyttävän, kaupunkisuunnittelun apuna käytettävän, applikaation idean. Applikaatiossa tiettyissä suunnittelun kohteina olevissa paikoissa otettuja kuvia voisi kommentoida ja osallistua näin kyseisen alueen suunnitteluun. Alueilta voisi myös lisätä kuvia, niistä asioista, jotka haluaisi säästää tai jotka alueelta pitäisi poistaa.

Voit myös kokeilla sovellusta itse mutta johtuen datan määrästä, sovellus voi olla selaimelle raskas ja mahdollisesti jumittaa sen.

#Tampere Instagramin silmin

Facebook-hylkiö(kö)

fb-hylkio640x300

Haluan olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa. Elisa

Tuleeko ihmisestä Facebook-hylkiö, jos hän lopettaa Facebookin käytön? Facebookin käytön lopettaminen tulee esille aika ajoin. Tällä hetkellä ajankohtaiseksi aiheen tekee ainakin Tero Karpin väitös Facebookista, Disconnect.Me. User Engagement and Facebook. Väitöskirja löytyy osoitteesta https://www.doria.fi/handle/10024/95616. En ole lukenut väitöskirjaa vielä kunnolla, joten en voi sitä juurikaan kommentoida.

Aion kuitenkin käydä läpi kokemuksiani ja ajatuksiani määrittämättömän pituisesta Facebook-tauosta, joka alkoi viime kesänä. En siis ole varsinaisesti lopettanut Facebookin käyttöä, käyttäjätili on edelleen olemassa mutta se on deaktivoitu ja pitää aktivoida jos sitä haluaa vielä käyttää. En siis olekaan päässyt täydellisesti irti Facebookin koukusta, vaan on olemassa turvaverkko, joka mahdollistaa paluun, jos joskus ratkean.

Miksi tauolle?

Tutkijalle mielenkiintoista on se, miten paljon Facebookista eroamisesta nykyään kuitenkin puhutaan ja sitä suunnitellaan, sanoo Karppi.

Miksi sitten aloin pitää taukoa? En itse asiassa ole täysin varma. Useamman kuukauden kuitenkin mietin tauon aloittamista. Pidin useampiakin muutaman päivän pituisia Facebook-lakkoja ja koitin aikatauluttaa käyttöä, niissä kuitenkaan onnistumatta.

Tauon aloittamisen jälkeen huomasin selittäväni taukoa itselleni sillä, etten keksinyt tarpeeksi sellaisia syitä, jotka olisivat puoltaneet käytön jatkamista: ei ollut toimintoja, joita en olisi voinut tehdä Facebookin ulkopuolellakin. Puhutaan näistä toiminnoista kohta hieman enemmän mutta niihin sisältyy muun muassa yhteydenpito kavereiden kanssa.

Voi myös hyvinkin olla että kaikki johtuu vain näyttämisen halusta; pystyn vastustamaan korporaation houkutuksia, en ole koukussa.

Lisäksi luulen että käytön lopettamisen taustalla oli tunne siitä, että koin Facebookin jotenkin häiritsevän normaalia elämää, tai ainakin vievän liikaa aikaa niiltä tehtäviltä, joita tietokoneella halusin hoitaa. Voin siis sanoa olleeni koukussa Facebookin käyttöön. Onneksi en kuitenkaan omistanut puhelinta, jolla Facebookin käyttö olisi mitenkään nopeaa tai helppoa.

Ongelman myöntäminen oli ensimmäinen askel kohti riippumattomuutta, toinen oli käytön lopettaminen. Tällä hetkellä olen kuitenkin kuin karkkilakossa oleva sokeriaddikti, lankeaminen on edelleen mahdollista, tilini on ainoastaan deaktivoitu ja käytön jatkaminen vain kirjautumisen sekä varmistussähköpostin takana.

Yhteydenpito

Vähenikö yhteydenpito kun lopetin Facebookin käytön? Kyllä. Toisaalta yhteydenpito ei pudonnut yhtä paljoa kuin se oli kasvanut Facebookin käytön aikana. Huomattavaa on se, että olen puhunut puhelimessa enemmän kuin Facebookkia edeltäneenä aikana, syynä siihen on lähinnä ryhmien kautta tapahtuneen yhteydenpidon jatkuminen muita keinoja käyttäen.

Miksi sitten yhteydenpito ei jäänyt Facebookin aikaiselle tasolle? Yhteydenpito Facebookin kautta oli helppoa muttei se missään mielessä ole helpompaa kuin minkään muunkaan pikaviestimen käyttäminen ja ainoastaan hieman nopeampaa kuin tekstiviestien kirjoittaminen. Facebookin etuna on kuitenkin se, että kaikki siellä käyttävät samaa pikaviestintä, jolloin yhteydenpito on helppoa – Facebookissa olevien kavereiden välillä.

Facebookin jälkeisessä ajassa on silti olemassa kaikki yhteydenpitoon tarvittavat välineet: puhelin, sähköposti jne, jotka kuitenkaan eivät ole ihan yhtä reaaliaikaisia kuin pikaviestimet. Puhelin ja sähköposti eivät kuitenkaan sovellu helposti sellaiseen yhteydenpitoon jota voidaan pitää puolijulkisena.

Puolijulkisessa yhteydenpidossa sama viesti lähtee useammalle vastaanottajalle ja siitä voidaan keskustella yhdessä. Lisäksi puolijulkisena yhteydenpitona voidaan pitää Facebookin salaisia ryhmiä, joissa keskustelu rajoittuu tietyn joukon välille.

Facebook mahdollistaa myös julkisen yhteydenpidon. Tällöin puhutaan julkisista ryhmistä ja niissä tapahtuvista keskusteluista. Julkista yhteydenpitoa on myös suoran viestin lähettäminen toisen käyttäjän seinälle, jolloin jokaisella henkilöllä, joilla on oikeus nähdä vastaanottajan seinä, on mahdollisuus osallistua yhteydenpitoon.

Kaverisuhteet

Myös tilinsä lakkauttanut palaa pian takaisin, kun kaverit unohtavat vaikkapa kutsua hänet juhliin.

Kertooko tämä sitten enemmän Facebookkiin jääneistä kavereista vai Facebookin jättäneestä henkilöstä? En ainakaan huomannut, että kaikki kaverisuhteeni olisivat katkenneet Facebookin käytön päättymisen jälkeen. Ne jotka olivat virtuaalisia ja Facebookin mukanaan tuomia katkesivat mutta jos kaverisuhteet olivat ehtineet siirtyä reaalimaailmaan, niin ne ovat edelleen olemassa ja hoidan niitä ihan samalla intensiteetillä kuin ennenkin.

Millaisia kaverisuhteita Facebook sitten luo? Osa niistä voi olla merkityksellisiä, toiset eivät niinkään. Osaa Facebookin kaverisuhteista voi verrata siihen suhteeseen, joka minulla on maailman tapahtumiin. En varsinaisesti ole kiinnostunut kaikesta mitä maailmalla tapahtuu mutta kun lukee uutisia itseä kiinnostavista tapahtumista tulee samalla ainakin vilkaistua muista tapahtumista kertovien uutisten otsikot. Uutisvirta ei siis ole mitenkään satunnaisesti valittu sana Facebookissa.

Jos ei ole muita kanavia kaverisuhteiden ylläpitoon tai jos ei ole ollutkaan kaveripiiriä ennen Facebookkia, voi Facebookin käytön lopettaminen aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, varsinkin jos kaveripiirin luonnin aloittaa sosiaalisesta mediasta.

Quitting is often considered social suicide; the one who disconnects or is disconnected becomes devoid of their social networks.

Virtuaalinen olemassaolo

Uutiset kertovat siitä, että jokin tapahtuma on käynnissä, eli on olemassa. Jossain vaiheessa tapahtuma päättyy, jolloin siitä kertovat uutiset loppuvat. Tapahtuma voi myös menettää uutisarvonsa, jolloin siitä ei enää uutisoida mutta tapahtuma on kuitenkin edelleen olemassa; muuttunut historian sivujuonteeksi, mahdollisesti saaden uutisarvonsa myöhemmin takaisin.
Harvinaisempaa on että Facebook-kaverisi lakkaa olemasta, vaikka tilapäivitykset päättyisivät. Se on kuitenkin mahdollista, niin on käynyt minullekin.

Tapahtumat itsessään eivät piittaa siitä uutisoidaanko niistä, ne ovat olemassa kaikesta huolimatta. Ihmiset tapahtumien taustalla tai joita tapahtumat koskettavat ovat enemmän kiinnostuneita siitä uutisoidaanko tapahtumia ollenkaan.

Asiaa on varmaan tutkitukin mutta luulen että eri palveluihin uutisia omasta toiminnastaan kirjoittavat ihmiset kokevat omasta mielestään olevansa enemmän olemassa kun he vertaavat itseään heihin, jotka eivät uutisoi itsestään. En muista varmaksi miten asian itse koin mutta muistelisin jossain vaiheessa alkaneeni vähentää “Kävin kävelyllä” -tyyppisiä tekemistä kuvaavia tilapäivityksiä. Niiden tilalle tulivat erilaiset linkit ja enemmän itseäni määrittävät “Sateesta huolimatta kävelin 20 kilometriä” -tilapäivitykset.

Kuinka merkityksellisenä sitten pidin itseäni, jos vain jaoin yksipuoleisesti tietoa itsestäni enkä välittänyt siitä lukeeko kukaan päivityksiäni. Paitsi että välitin, kyllä minua kiinnosti tietää lukiko kukaan tilapäivityksiäni. Määritin itseäni sen mukaan kuinka moni kuunteli minua ja reagoi siihen mitä sanon, määritän edelleen.

Facebook-hylkiö(kö)

Tunnenko sitten itseni Facebook-hylkiöksi, hylkäsivätkö kaverini minut vai hylkäsinkö minä kaverini laittaessani Facebookin tauolle? En, en, eivät. Saattaa olla että kaikki Facebook-kaverini tuskin ovat edes huomanneet etten ole enää olemassa Facebookissa. Toivon kuitenkin ettei Facebook ole perustanut minulle muistoprofiilia.

Entä palaanko enää Facebookkiin, edes poistamaan tilini lopullisesti? Tällä hetkellä se näyttää erittäin epätodennäköiseltä mutta koskaan ei saa sanoa ei koskaan.

Lisää aiheesta

Firefox 13 ja kotisivu

Firefox on päivittynyt versioon 13 ja mukana on ainakin yksi toimimaton osa. Nimittäin käyttäjän itsensä asettama kotisivu korvautuu uudella välilehtiesittelyllä. Kaikki eivät välilehtien pikavalintaa välttämättä halua nähdä mutta henkilökohtaisen kotisivun asettaminen selaimen asetuksista ei enää toimikaan.

Normaalistihan kotisivu asetetaan Firefoxissa selaimen asetusten Yleiset-välilehdeltä (Kuva 1). Versiossa 13 näin näyttäisi myös olevan mutta tietojen muuttaminen ei vaikuta mitään, uudessa välilehdessä on aina välilehtien pikavalinta.

Firefoxin asetuksien Yleinen-välilehti
Kuva 1. Firefoxin asetuksien Yleinen-välilehti, kotisivun asettaminen

Onneksi asia on korjattavissa mutta vaatii käyntiä Firefoxin konepellin alla.

  1. Selaimen osoiteriville kirjoitetaan “about:config” ja hyväksytään tietoinen suostumus tietojen muuttamisesta
  2. Avautuvan sivun hakukenttään kirjoitaan “tab”, välilehtien asetuksiahan ollaan muuttamassa (Kuva 2)

    Firefoxin konepellin alla tehtävät muutokset, about:config.
    Kuva 2. Firefoxin konepellin alla tehtävät muutokset
  3. Etsitään muuttujan “browser.newtab.url” rivi ja annetaan muuttujalle arvoksi se sivu, joka halutaan kotisivuksi asettaa (Kuva 2). Muuttujan arvoa voi muuttaa joko tuplaklikkaamalla riviä tai painamalla hiiren väärä painiketta ja valitsemalla valikosta “Muokkaa”.
  4. Tehdään muutokset myös muuttujan “browser.newtabpage.enabled” riville (Kuva 2) joko tuplaklikkaamalla tai hiiren väärällä painikkeella ja valitsemalla valikosta “Vaihda”. Muuttujan arvona pitää olla “False”.

Nyt uudet välilehdet ovat sellaisia kuin haluat. Toivotaan että Mozilla tuo oletusvälilehden valinnan takaisin seuraavissa versioissa.