Arkkitehtuuri ja UX: käyttäjä

Otsikkokuva: arkkitehtuuri ja UX: käyttäjä

[P]reservation of architecture as a profession is based on the denial of the user.

Lainaus on alunperin Jonathan Hillin kirjasta Actions of Architecture, ja Antti Pirinen käyttää sitä kirjoituksessaan The User – a Thousand-Headed Monster? esimerkkinä käyttäjän merkityksen väheksymisestä arkkitehtuurissa. Pirisen mukaan arkkitehtuuri näkee käyttäjän, asukkaan ongelmana, peläten käyttäjän maun rajoittavan arkkitehtuurin taiteellista itsenäisyyttä.

A common answer is that architecture is always done for the user and that a good designer does not need the user to produce high quality solutions.

Myönnän että olen syyllistynyt samaan suunnitellessani käyttöliittymiä. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa pitää tuntea käyttäjä. Kaikkia käyttäjiä ei voi koskaan tuntea mutta keräämällä tarpeeksi tietoa mahdollisista käyttäjistä, voidaan vetää johtopäätöksiä kenelle suunnitelmia tehdään.

It is useful for design professionals to recognize their own perceptions of the user.

Oletuskäyttäjäni? Näkövammainen, heikot motoriset kyvyt ja selaa nettiä kännykällä. Ei kuulosta ehkä käyttäjältä, joka olisi peruskäyttäjä kun on määritelty käyttäjäryhmät, tutkittu käyttäjädataa ja haastateltu sidosryhmiä.

Pirisen mukaan asunnon käyttäjän aikaisemmat kodit sekä tarjolla oleva asuntokanta muokkaavat käyttäjien kokemuksia ja sitä mikä heidän mielestään on mahdollista. Käyttöliittymien kohdalla pätevät osin samat asiat. Käyttöliittymissä käyttäjien kokemuksia muokkaavat heidän käyttämänsä, muiden suunnittelemat käyttöliittymät, asukkaat usein käyttävät pääasiassa omaa kotiaan suurimman osan ajastaan ja saavat käsityksen muusta asuntokannasta median välityksellä.

Kuten UX-suunnittelussa, arkkitehtuurissa käyttäjän ja lopullisen tuotteen suhteen määrittelevät kulttuuri, suunnittelun trendit, normit ja säännökset sekä olemassa oleva teknologia. Usein myös käy niin, että käyttäjä joutuu tyytymään ratkaisuun, joka ei ole ideaali. Usein kyseessä on se, ettei vaihtoehtoja yksinkertaisesti ole. Sinun nyt vain on pakko asioida TE-keskuksen verkkopalvelussa, eikä sinulla ole varaa maksaa vuokraa asunnosta, joka olisi lähempänä keskustaa.

Yksittäisen käyttäjän tarpeiden huomioiminen on resurssien tuhlausta. En sano että käyttäjällä ei pitäisi olla mitään sananvaltaa lopulliseen tuotteeseen, enkä myöskään halua että lopullinen tuote on kaikille sopiva, one size fits all. Arkkitehtuurissa käyttäjä voi muokata lopullista tuotetta valitsemalla pintamateriaaleja ja huonekalut, käyttöliittymissä ei yleensä ole edes mahdollisuutta muokkaukseen.

Good housing architecture always exceeds the user’s immediate expectations.

Tämä pätee myös UX-suunnitteluun. Kun käyttäjän tarpeista täytetään ne odottamattomatkin, tulee tuotteesta mahdollisesti jopa haluttu, pelkän käytettävän sijaan.

Miksi UX-suunnittelijoiden tarvitsee ajatella arkkitehtien tavoin?

Tämän kysymyksen esittää Rima Reda UX Magazinessa julkaistussa artikkelissaan “Why UX Designers Need to Think like Architects“. Kysymys on erittäin hyvä, itsekin olen asiaa miettinyt useaan otteeseen. Kun lukee arkkitehtuurin teoriaa ja arkkitehtuurista yleensä, huomaa että molemmilla aloilla kyseessä on käyttäjäkokemuksen suunnittelu. Mittakaava on vain hieman eri.

The UX canvas is, of course, the web, which is theoretically limitless, and our sites and applications tend to function as independent worlds that have little or nothing to do with other sites and applications. When we begin a project, we are essentially designing a self-contained community that rarely, if ever, interacts with other sites or apps.

In this way, user experience designers function as urban planners, guiding the orderly development of a community. Our information architecture is the laying of the foundation; navigation design maps out the network of roads, leading to and connecting the various sections of our site. We know that if these elements are not sound, are not intuitive and logical, our community will be difficult and frustrating to maneuver.

Omat ajatukseni arkkitehtuurin ja UX-suunnittelun välisistä yhteyksistä ovat kuitenkin hieman erilaiset. En näe UX-suunnittelua kaupunkisuunnitteluna, vaan arkkitehtisuunnitteluna. Sivusto internetissä vastaa rakennusta kaupungissa, verkkoprotokollat liikenneinfrastruktuuria ja niin edelleen.

Yksikään rakennus ei ole kaupungissa yksinään, eikä yksikään internetsivusto ole olemassa tyhjiössä. Konteksti on aina olemassa, eikä sitä voi ohittaa.

Kontekstia voi kuitenkin lähestyä eri tavoin, niin arkkitehtuurissa kuin UX-suunnittelussa. Postmodernissa arkkitehtuurissa konteksti ja historiallisuus voivat olla suuressakin osassa, otetaan muotokieleen mallia paikan historiasta tai naapurirakennuksista. Yleensä postmodernismi kuitenkin haluaa leikitellä lainatulla muotokielellä, kuten vaikka muuttaa elementtien mittasuhteita.

Modernissa arkkitehtuurissa taas yritettiin murtautua vapaaksi kaikesta historiallisuudesta. Mutta kuten käyttöliittymissä, myös arkkitehtuurissa on olemassa elementtejä, joiden luonnetta ei voi keksiä uudestaan, ovi on aina ovi, vaikka olisikin pyöreä.

Joten vaikka sivustot eivät varsinaisesti ole vuorovaikutuksessa keskenään, käyttäjä on vuorovaikutuksessa molempien sivustojen kanssa. Samalla käyttäjä tuo aina mukanaan omat odotuksensa siitä kuinka sivuston tulisi toimia. Sama pätee rakennuksiin.

 

Tampereen Tornihotelli ja veturitallien purkaminen

Tullin alueella tapahtuu, kun seinää kaatuu tulevan Suomen korkeimman rakennuksen tieltä. Onneksi osa seinistä kuitenkin rakennetaan lähes sellaisinaan takaisin.

Kuten varmaan moni Tullin alueella liikkunut on huomannut, käy veturitalleilla melkoinen kuhina. Tällä hetkellä veturitalleista on purettu Tullintorin puoleista seinää reilun kolmen pilttuun mitalta. Pilttuu on kai oikea sana kuvaamaan veturitallin lohkoja?

Aamulehdessä olleen pikkujutun mukaan pohjoisemmasta veturitallista puretaan noin kolmasosa, joka vastaa suurin piirtein jo purettua osaa. Tilalle rakennetaan hotellin keittiö ja ravintolatiloja. Ohessa kuva siitä miltä alueella näytti eilen.

Tampereen Tornihotelli 11/2012

Valmistuessaan Tampereen Tornihotelli on ainakin hetken aikaa Suomen korkein rakennus. Rakentamisesta käytävää keskustelua voi seurata vaikka Talo-foorumilla.