Ratinan kauppakeskus ja Viiden tähden keskusta

Henri Viitanen

Otsikkokuva: Ratinan kauppakeskus

Sponda ilmoitti maanantaina aloittavansa huhtikuussa työt Ratinan kauppakeskuksen työmaalla. Tavoitteena on saada kauppakeskus valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Kauppakeskukseen kuuluu uudisrakennuksen lisäksi kunnostettavat Autotuonnin ja Vuoltsun korttelit. Autotuonnin kortteliin rakennetaan lisäksi laajennusosa kohti Ratinan stadionia.

Ostoskeskuksen rakentamisen yhteydessä Vuolteenkadun linjaus siirtyy lähemmäksi linja-autoasemaa. Kauppakeskuksen alle rakennetaan parkkihalli 1 250 autolle. Ostoskeskuksen rakentamisen mahdollistava kaava vahvistettiin joulukuussa 2008 ja se tuli voimaan tammikuussa 2009.

Ratinan kauppakeskus ja Viiden tähden keskusta

Minua ostoskeskuksessa tällä hetkellä kiinnostaa eniten se kuinka se sopii olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja Tampereen suunnitelmiin Viiden tähden keskustasta.

Tampereen keskustan kehittämisohjelma (Viiden tähden keskusta) on maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti. Sillä kehitetään keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa sekä luodaan pohjaa keskustaympäristön pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle.

Tampereen keskustan kehittämishanke

Keskustahanke on käynnistynyt 2011, joten Ratinan kauppakeskuksen kaava ei välttämättä ole Keskustahankkeen kehittämistavoitteiden mukainen. Kaavan selostuksessa kuitenkin mainitaan samoja asioita, joita Keskustahankekin esittää tavoitteikseen.

Asemakaava merkitsee keskustan täydennysrakentamista ja siten edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Osoitetut toiminnot tukevat toisiaan ja keskustan elävyyttä. Vajaakäyttöisen alueen täydentäminen on taloudellisesti perusteltua, koska valmiin kunnallistekniikan käyttöaste paranee. Kaupan suuryksikön sijoittaminen kaupungin ydinkeskustan tuntumaan tarjoaa palvelut tiheimmin asutulla alueella ja vähentää henkilöauton käyttöä ekologisesti kestävällä tavalla.

Kauppakeskus on liikenteellisesti edullisella paikalla keskustan kehän varrella. Kun se sijaitsee linja-autoaseman vieressä ja sisäisten bussilinjojen pääreitin lähellä, palvelut ovat joukkoliikenteen käyttäjille hyvin tarjolla. Kevyen liikenteen reitit sivuavat myös aluetta niin, että keskustan ja lähiseudun asukkaan mahdollisuudet kauppakeskuksen käyttöön kävellen tai pyöräillen ovat erinomaiset.

Kaavan 8204 selostus (pdf)

Yksityisautoilu

Ymmärrän että keskustaan rakennettavalla kauppakeskuksella yritetään houkutella julkisen liikenteen käyttäjiksi heitä, jotka normaalisti tekevät ostoksensa työmatkan ohessa. En kuitenkan näe miten 1 250 parkkipaikkaa kannustaa asioimaan kauppakeskuksessa julkista liikennettä käyttäen. Jos asian voi tehdä helposti, se tehdään helposti.

Kauppakeskukseen on tulossa tilaa päivittäistavarakaupalle mutta niissä asioiminenkaan ei vaadi omaa autoa, ellei ole perheellinen tai osta kerralla tavaroita viikon tarpeiksi.

Mutta on parkkihallilla hyvätkin puolensa. Enää eivät Keskusareenan vastustajat voi vedota parkkipaikkojen puutteeseen. Kauppakeskuksen valmistumisen jälkeen kävelymatkan päässä Keskusareenalta on Hämpin parkki mukaan lukien reilusti yli 2 000 parkkipaikkaa.

Estevaikutus

Kauppakeskuksien suurimpana ongelmana pidän niiden viemää tilaa ja siitä seuraavaa estevaikutusta. Mutta kuinka Ratinan kauppakeskus korttelina vertautuu muihin Tampereen kortteleihin? Asia on helppo tarkastella vertailemalla ilmakuvia eri kortteleista. Ilmakuvat ovat peräisin Paikkatietoikkunan Karttaikkunasta, kuvakaappaukset on otettu samalta tarkkuustasolta. Kauppakeskuksen ala on merkitty kaavan määrittämän sallitun rakennusalan mukaan.

Ratinan kauppakeskus verrattuna Tampereen muihin kortteleihin. Vertailussa Kauppahallin kortteli, Emmauksen kortteli ja Kauppakadun  sekä Aleksis Kiven kadun  kulmauksen kortteli. Kauppakeskus on vain hieman olemassa olevia kortteleita suurempi.

Korttelit myötäpäivään: Ratinan kauppakeskus, Kauppahallin kortteli, Emmauksen kortteli ja Kymppikortteli.

 

Vertailun korttelit on valittu niiden estevaikutusten ja estevaikutuksessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten mukaan.

  • Kauppahallin kortteli: korttelin läpi on mahdollista kulkea sekä pohjois-etelä- että itä-länsisuunnassa. Läpikulku on mahdollista vain Sokoksen tavaratalon ja kauppahallin aukiolojen mukaan.
  • Kymppikortteli: Puutarhakadun, Aleksis Kiven kadun, Kauppakadun ja Kuninkaankadun rajaama kortteli, johon on tehty korttelisuunnitelma. Korttelisuunnitelma mahdollistaisi kulkemisen korttelin halki myös korttelissa sijaitsevien liikkeiden ollessa suljettuina. Korttelisuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 26.6. – 21.8.2014, kaavoituskatsauksessa tavoitteeksi on asetettu asemakaava vuoden 2015 aikana.
  • Emmauksen kortteli: Hämeenkadun, Rautatienkadun, Verkatehtaankadun ja Tuomiokirkonkadun rajaama kortteli, jonka sisäpihat mahdollistaisivat kauppakujien ja puolijulkisten tilojen rakentamisen. Korttelista ei ole tehty suunnitelmia mutta korttelissa sijaitsevan, niin sanotun Lumilinnan asemakaavaluonnoksessa puhutaan mahdollisuudesta sisäpihojen käyttöön.

Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa on myös maininta korttelien sisäpihojen käyttöönotosta. Sisäpihojen käyttöönotolla edistetään kävelypainotteisten kaupunkitilojen syntyä.

Kortteleiden läpi johdetut kujat luovat uusia kiinnostavia kävelyreittejä. Liikekortteleiden sisäpihoja kehitetään houkutteleviksi julkisiksi tai puolijulkisiksi tiloiksi, jotka katettuina toimivat myös ympärivuotisesti.

Tampereen keskustan kehittämishanke

Miksi sitten halutaan rakentaa täysin umpinainen kortteli kaupunkirakenteeseen? Ensinnäkin kauppakeskuksen kortteli on kuin Kauppahallin kortteli, jonka halki voi kulkea liikkeiden aukioloaikojen niin salliessa. Toisaalta kaava on valmisteltu ja vahvistettu jo vuonna 2008, keskustan kehittämishanke on aloitettu 2011.

Kaavaa on enää tässä vaiheessa mahdotonta avata ja suunnitella uudestaan. Arkkitehtuurisuunnitelmiakaan tuskin enää aletaan tässä vaiheessa uusia. On kuitenkin mahdollista rakentaa ostoskeskus, joka ei aiheuta estevaikutusta kaupunkirakenteessa.

One New Change

Olen aina käyttänyt esimerkkinä hyvin suunnitellusta ostoskeskuksesta Lontoossa sijaitsevaa One New Change -ostoskeskusta. One New Change sijaitsee St. Paulin katedraalia vastapäätä Lontoon Cityssä ja sen on suunnitellut Jean Nouvel. Varsinaisen ostoskeskuksen jaettu neljään pienempään kortteliin varsinaisen rakennusalan sisällä ja näiden kortteleiden väliset väylät ovat jatkuvasti avoinna. Ostoskortteleiden päällä on yhtenäinen neljän kerroksen korkuinen toimistorakennus, joka samalla suojaa ostoskortteleiden välisiä väyliä sateelta.

Keskustan elävyys

Keskustan elävyys syntyy ihmisistä, joita keskustassa liikkuu mutta mielestäni myös katukuvan monipuolisuudesta. Monipuolisessa katukuvassa on rakennuksia monilta eri vuosikymmeniltä ja eri rakennuttajilta.

Miksi ihmiset sitten liikkuisivat kadulla? Siellä pitää olla tekemistä ja/tai nähtävää.

Liikkeiden saavutettavuus

Tekemistä tarjoavat liikkeet, joista osa on auki pidempään kuin toiset ja joihin on helppo poiketa suoraan kadulta. Ostoskeskuksessakin voi olla liikkeitä, jotka ovat avoinna enemmän tai vähemmän samaan aikaan muiden kanssa. Tämä kuitenkin vaatii liikkeille erillisen sisäänkäynnin, jolloin ostoskeskuksen aukiolo ei vaikuta yksittäisten liikkeiden aukioloon.

Ratinan kauppakeskukseen tulevilla liikkeillä näyttäisi olevan mahdollisuus saada oma sisäänkäynti myös kauppakeskuksen ulkoseinälle. Tällöin kauppakeskus ei olisi sisäänpäin kääntynyt, vaan liittyisi helpommin ympäröivään kaupunkiin. Myös kauppakeskuksen ympäristö pysyy elävämpänä pidemmän aikaa vuorokaudesta.

Päinvastaisena esimerkkinä olkoon viereinen Koskikeskus, jonka liikkeistä ainoastaan Ravintolamaailmalla ja Cine Atlaksella on käytössä sisäänkäynti myös Koskikeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Hatanpään valtatien länsireuna on Koskikeskuksen kohdalla lähes kuollutta katutilaa myös Koskikeskuksen aukioloaikoina.

Arkkitehtuuri

Koskikeskuksen vaikutus katutilaan on kuitenkin positiivinen kun ajatellaan katukuvaa arkkitehtuurin kannalta. Vaikka Koskikeskus onkin yhtä ja samaa rakennusta, on se kuitenkin ulkonäöllisesti vaihteleva ja siksi muodostaa melko kiinnostavaa katutilaa ilman ihmisiäkin.

Ratinan kauppakeskus on tulee havainnekuvien perusteella olemaan arkkitehtuuriltaan tylsempi. Yhtenäistä seinäpintaa, jota rikkovat ainoastaan katutason näyteikkunat ja mahdolliset liikkeiden sisäänkäynnit sekä kauppakeskuksen sisäänkäynnit. Lopullisesti arkkitehtuuria voidaan arvioida vasta rakennuksen valmistuttua.

Kauppakeskuksen pintamateriaalina kaava velvoittaa käyttämään paikallaan muurattua tiiltä. Autotuonnin laajennuksen tulee olla pinnoiltaan vaaleaksi rapattu. Vaaleaksi rapattua pintaa saa käyttää myös uudisrakennuksen linja-autoaseman vastaisella seinustalla. Vaalea osuus toisi hieman vaihtelua uudisrakennuksen arkkitehtuuriin.

Erittäin hyvä muttei täydellinen

Kaiken kaikkiaan Ratinan kauppakeskus on hyvä hanke kaupungin kannalta. Se voisi olla erinomainen mutta luultavasti se olisi vaatinut kaavoittamisen aloittamisen uudestaan silloin kun kauppakeskuksen rakentaminen näytti epävarmalta.

Kauppakeskus tuo lisää asiakkaita keskustaan mutta voi olla, ettei niitä riitä Ratinan ulkopuolelle, mikäli uudet asiakkaat saapuvat ostoksille omalla autolla joukkoliikenteen sijaan.