Mustekynä ja UX

Kuulakärkikynä

Monestiko olet napsutellut mustekynää hermostuksissasi tai vain kuluttaaksesi aikaa taas yhdessä turhalta tuntuvassa palaverissa. Mutta onko mustekynää suunniteltu rauhoittumiseen tai ajankuluksi? Mitä luultavimmin ei mutta entä jos oletetaan toisin? Syyskuussa järjestetyssä SIGCHI Finlandin Käytettävyys & käyttökokemus -tapahtumassa Sarah Diefenbach piti esityksen, jonka aiheena oli vuorovaikutuksen estetiikka. Hänen mukaansa vuorovaikutuksessa on kaksi puolta: miksi ja kuinka.

Miksi liittyy käyttäjäkokemukseen ja syihin, joiden vuoksi laitteita halutaan käyttää, kuinka taas siihen, miten erilaisilla vuorovaikutuksen muodoilla voidaan luoda emootioita käyttötilanteessa. Jos halutaan luoda innostunut tunnelma käyttötilanteessa, kannattaa käyttää vuorovaikutustapaa, joka mahdollistaa nopean vuorovaikutuksen. Odottavaa tunnelmaa voidaan luoda käyttämällä vuorovaikutustapaa, joka pakottaa hidastamaan vuorovaikutusta tuotteen kanssa.

Miten tämä liittyy sitten mustekyniin, tarkemmin sanottuna kuulakärkikyniin, sellaisiin, joista saa kärjen esille painamalla / kääntämällä ja joka yleensä naksahtaa. Tapani mukaan mietin asiaa kun naksuttelin yhtä sellaista ja yhdistin naksahtelun yllämainittuun vuorovaikutuksen luomaan emootioon.

Jos olet hermostunut tai turhautunut tai aika tuntuu matelevan haluat tehdä jotain käsilläsi. Ja yleensä kuulakärkikynä on ensimmäinen asia, joka käsiisi osuu. Mutta auttaako naksuttelu mihinkään edellä mainituista asioista?

Ajan kulumiseen naksuttelu auttanee hetkellisesti kun on edes jotain tekemistä. Hermostuneisuuteen äkillisten naksahdusten tuoma tunne ei varsinaisesti auta, varsinkaan jos et ole ainoa naksauttelija huoneessa.

Entä jos kuulakärkikynä olisikin suunniteltu toisin, ajateltu myös toissijaisia toimintoja kuten juuri naksauttelua hermostuneissa tilanteissa? Jos kuulakärkikynässä olisikin kaksi eri tilaa: normaalikäyttötila ja hermostuneisuustila. Hermostuneisuustila tulisi tietysti käyttöön kun kynä tunnistaisi hermostuneisuuden oireet: hikoilun, kohoneen sydämenlyöntitiheyden ja alkavan naksuttelun.

Hermostuneisuustilassa kuulakärkikynän toiminta muuttuu. Kynän kärjen esiintuominen, joka siis normaalitilassa on nopea, naksauttelua aiheuttava tapahtuma hidastuu. Samalla naksahtelu häviää. Hermostuneisuustilassa kynä myös rajoittaa kynänkärjen esiintuomisen taajuutta. Taajuus on maksimissaan ihmisen leposykettä vastaava, eli noin 60 naksahdusta minuutissa, jolloin myös käyttäjän sydämensyke pienenee.

Kysymys tietysti kuuluu, että kuinka tärkeää tällaisten toissijaisten toimintojen huomioiminen on. Tässä tilanteessa ei ehkä ole niinkään tärkeää. Helpommin hermostuneisuutta voi ehkäistä toisilla keinoilla. Mutta kuten tässäkin tapauksessa nähdään, monilla jokapäiväisillä käyttötavaroilla on toissijaisia käyttötarkoituksia. Tuotteita ei ehkä edes käytetä tietoisesti näihin toissijaisiin käyttötarkoituksiin mutta ne tulisi ainakin ottaa huomioon tuotetta suunniteltaessa.

Kuulakärkikynän kuva flickr-käyttäjältä eike

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *