Euroviisut 1957 – 2015

Henri Viitanen

Kuvituskuva

Minua on pitkään kiinnostaneet Euroviisuihin liittyneet väitteet siitä kuinka ensimäisenä esiintyvä maa ei voi voittaa Euroviisuja tai kuinka Pohjoismaat ja Balkanin maat äänestävät vain toisiaan. Tavoitteena oli esittää väitteet jotenkin visuaalisesti ja samalla harjoitella D3:n käyttöä sekä suunnitella hieman vuorovaikutusta. Keskeisimpänä tavoitteena oli tuottaa sovellus, jolla on helppo vertailla maiden antamia pisteitä. Muut kuvaajat tulivat sitten siinä sivussa kun data kerran oli olemassa.

Nämä visualisoinnit perustuvat Euroviisujen loppukilpailuissa ja vuodesta 2004 finaalissa annettuihin pisteisiin. Vaikka Euroviisuja on järjestetty vuodesta 1956, ensimmäisen vuoden pisteitä ei ole virallisesti julkistettu. Tästä syystä yhdessäkään visualisoinnissa ei ole mukana vuoden 1956 dataa.

Kumulatiiviset pisteet Euroviisuista

euroviisut-kumulatiiviset

En tiedä kuinka yllättävää on että Ruotsi on kerännyt yhteensä eniten pisteitä Euroviisuista. Ruotsin kaksi viimeisintä voittoa ovat tulleet aikana jolloin mukana on ollut lähes kaikki Euroopan maat. Toistaiseksi voitokkain maa Irlanti on kokonaistilastossa kolmantena mutta heidän viimeisin voittonsakin on vuodelta 1996, jolloin mukana ja äänestämässä oli 23 maata.

Kuvaajaa voi tutkia myös tarkemmin ja vuorovaikutteisesti.

Pisteet maittain Euroviisujen historiassa

euroviisut-maittain

Kyseessä on aika tavallinen virtauskuvaaja, jossa näkyy maan Euroviisuissa saamat pisteet (lähes yhtenäisenä) samanvärisenä viivana. Kuvaajasta näkee myös pistelaskun muutokset vuosina 1971, 1974 ja 1975, jolloin otettiin käyttöön vielä viime vuonna käytössä ollut pistelasku. Kuvaajasta huomaa myös hyvin vuosittain annettujen pisteiden kasvun 2004 kun semifinaali otettiin käyttöön ja samalla äänestämään päässeiden maiden lukumäärä kasvoi.

Kuvaajaan voi myös tutustua tarkemmin.

Esiintymisvuoro ja Euroviisujen voitto

Euroviisujen loppukilpailun tai vuodesta 2004 alkaen finaalin esiintymispaikoista ja lopullisesta tuloksesta voisi tehdä tilastollisten menetelmien avulla laskelmia todennäköisyyksistä sekä siitä vaikuttaako esiintymispaikka lopulliseen sijoitukseen. Koska pidän kuvaajista, tein yksinkertaisen kuvaajan, jossa verrataan suhteellista esiintymispaikkaa suhteelliseen pistemäärään. Kuvaajaan on myös merkitty voittajat.

Euroviisujen suhteelliset pistemäärät painottuvat alueelle joka on alle 15 % kyseisenä vuonna annetuista pisteistä. Voittajat jakaantuvat melko tasaisesti esiintymisjärjestyksestä riippumatta.

Euroviisujen suhteellinen esiintymisjärjestys ja suhteelliset pisteet.

Kuten kuvasta nähdään, voittajat jakaantuvat melko tasaisesti esiintymispaikasta riippumatta mutta ne painottuvat enemmän esiintymisjärjestyksen loppupäähän. Voittajien mukaan piirretty regressiosuora olisi kulmakertoimeltaan melko pieni. Kulmakerroin olisi kuitenkin positiivinen, jolloin esiintymispaikka vaikuttaisi suoraan saatuihin pisteisiin. Mitä isompi esiintymisnumero, sitä enemmän pisteitä. Mutta koska regressiosuoran kulmakerroin olisi pieni ei vaikutuskaan olisi tilastollisesti merkitsevä.

Kuvaajasta on myös tarkempi versio.

Blokkiäänestäminen Euroviisuissa

Blokkiäänestämisestä on tietääkseni tehty tutkimuksia mutta halusin nähdä kuinka annetut ja saadut äänet jakaantuvat kartalla. Ohessa on vuosien 2006 ja 2007 annettujen äänten jakautuminen Pohjoismaiden ja Balkanin maiden osalta. Suomihan voitti 2006 ja Serbia 2007.

Vuonna 2006 äänesti itseään mutta myös Suomea.

Vuonna 2006 Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Serbia ja Montenegro sekä Slovenia äänestivät näin.

Vuonna 2006 Pohjoismaat äänestivät toisiaan mutta myös itäblokin maita.

Vuonna 2006 Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska äänestivät näin.

Entisen Jugoslavian alueen maiden antamat kartalle piirrettynä. Painottuvat samalle alueelle, lisäksi ääniä Venäjälle ja Viroon.

Vuonna 2007 Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia antoivat äänensä näin.

Vuoden 2007 pohjoisblokin antamat äänet jakaantuivat tasaisemmin ympäri Eurooppaa.

Vuonna 2007 Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska äänestivät näin.

Kuvien perusteella Balkanin maat näyttäisivät äänestäneen enemmän toisiaan ainakin vuonna 2007. Toisaalta samana vuonna Islanti on äänestänyt eniten Suomea ja Ruotsia sekä Tanskakin Ruotsia. On myös vuosia jolloin Pohjoismaat äänestävät käytännössä toisiaan ja muille jää jämäpisteet. Pohjoismaita on kuitenkin vähemmän kuin Balkanin maita, joten jämäpisteitäkin jää enemmän jaettavaksi oman kulttuurialueen ulkopuolelle.

Tutustu pisteiden jakautumiseen sovelluksessa.

#Tampere Instagramin silmin

Henri Viitanen

Otsikkokuva

Turun kaupunki julkaisi maaliskuussa 2015 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin kuinka sosiaalisen median käyttäjät liikkuvat kaupungin alueella. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi Instagramiin jaettujen kuvien paikannustietoja, joita käyttäjät voivat kuviinsa lisätä. Tutkimuksen ovat tehneet Viron Taideakatemian tutkijat Damiano Cerronen johdolla ja se on luettavissa Turun kaupungin sivuilla.

Turun kaupunkitutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median lokitietojen analysointimahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä, erityisesti Turun keskustan alueella.

Luin tutkimuksen kun Yle uutisoi siitä mutta en osannut ajatella että saman voisi tehdä muissakin kaupungeissa, kuten esimerkiksi Tampereella.

Kipinän tälle kokeilulle antoi Urbaani Tampere -yhdistyksen tilaisuudessa Natalia Rinconin esitelmä aiheesta “tactical urbanism”. Hänen mielestään Instagramin ja muiden sosiaalisten medioiden mahdollistamaa dataa pitäisi koittaa hyödyntää Tampereen kaupunkisuunnittelussa. Hän myös käytti Cerronen tutkimusta esimerkkinä.

#Tampere Instagramin silmin ei ole kunnollinen tutkimus, enkä usko että sillä on sellaisenaan suurta merkitystä Tampereen kaupunkisuunnitelun apuna. #Tampere Instagramin silmin noudattelee Cerronen tutkimusta suurelta osin eikä ole läheskään yhtä täydellinen, lähinnä resurssipulasta johtuen.

Kevytversiosta voidaan puhua myös datan osalta. Siinä missä Cerronen tutkimusaineisto on kerätty kuvien sijainnin perusteella, #Tampere Instagramin silmin käyttää vain kuvia, joilla on tagi #tampere. Lisää sovelluksen teknisestä puolesta voi lukea referenssin puolelta.

Instagramia käyttää 15 prosenttia suomalaisista, nuorempiin ikäluokkiin painottuen. Kuvia jaetaan etupäässä positiivisiksi koetuista kohteista tai asioista tai sosiaalisista tilanteista.

Aineisto on siis vinoutunut, mutta suuri ja uusia näkökulmia avaava. Sen voi ajatella kertovan eniten nuorten aikuisten tavoista käyttää kaupunkia.

#igerstampere

Instagramin käyttömäärät katuverkon tarkkuudella esittävä kartta osoittaa miten sosiaalinen aktiivisuus on suurinta Turun ydinkeskustassa ja jokirannassa. Aktiivisina postauspaikkoina erottuvat lisäksi esimerkiksi Föri, Logomo ja rautatieasema.

#Tampere Instagramin silmin

Kuvassa näkyvä pisteiden muodostama viiva johtuu ylisuojelevasta älylaitteesta.

Tampereella aktiivisuus painottuu myös keskustan alueelle sekä Särkänniemeen ja Lapinniemeen, Särkänniemen ollessa enemmän #fun, kun taas Lapinniemi on enemmän #view. Myös Tornihotelli erottuu #view-tunnisteella selvästi. Mielenkiintoista on myös nähdä, ettei Hämeenpuisto kokonaisuutena erotu juurikaan jaetuista Instagram-kuvista, toisin kuin Hämeenkatu.

#Tampere Instagramin silmin: #view

Keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset eivät juuri näy sosiaalisessa mediassa, mikä todistaa kaupunkikeskustan vetovoimasta sosiaalisten kohtaamisten paikkana.

Tampereella keskustan ulkopuolisista kauppakeskuksista erottuu ainoana Ikea, joskaan sitä ei välttämättä ihan kauppakeskukseksi voi kutsua.

Mitä sitten

Instagramin tai minkä tahansa muuta palvelua, johon käyttäjät voivat tuottaa sisältöä, ja jotka tallentavat sisällölle sijainnin, voidaan käyttää apuna joukkoistetussa suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä mitä paikkoja ihmiset kaupungissa käyttävät, UX-suunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä millaisessa kontekstissa tiettyjä applikaatioita käytetään ja palvelusuunnittelu hyötyy saadessaan tietoa siitä millaisissa tilanteissa tiettyjä palveluita käytetään.

Natalie Rincon esitti myös Instagram-kuvia hyväksi käyttävän, kaupunkisuunnittelun apuna käytettävän, applikaation idean. Applikaatiossa tiettyissä suunnittelun kohteina olevissa paikoissa otettuja kuvia voisi kommentoida ja osallistua näin kyseisen alueen suunnitteluun. Alueilta voisi myös lisätä kuvia, niistä asioista, jotka haluaisi säästää tai jotka alueelta pitäisi poistaa.

Voit myös kokeilla sovellusta itse mutta johtuen datan määrästä, sovellus voi olla selaimelle raskas ja mahdollisesti jumittaa sen.

#Tampere Instagramin silmin

Ratinan kauppakeskus ja Viiden tähden keskusta

Henri Viitanen

Otsikkokuva: Ratinan kauppakeskus

Sponda ilmoitti maanantaina aloittavansa huhtikuussa työt Ratinan kauppakeskuksen työmaalla. Tavoitteena on saada kauppakeskus valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Kauppakeskukseen kuuluu uudisrakennuksen lisäksi kunnostettavat Autotuonnin ja Vuoltsun korttelit. Autotuonnin kortteliin rakennetaan lisäksi laajennusosa kohti Ratinan stadionia.

Ostoskeskuksen rakentamisen yhteydessä Vuolteenkadun linjaus siirtyy lähemmäksi linja-autoasemaa. Kauppakeskuksen alle rakennetaan parkkihalli 1 250 autolle. Ostoskeskuksen rakentamisen mahdollistava kaava vahvistettiin joulukuussa 2008 ja se tuli voimaan tammikuussa 2009.

Ratinan kauppakeskus ja Viiden tähden keskusta

Minua ostoskeskuksessa tällä hetkellä kiinnostaa eniten se kuinka se sopii olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja Tampereen suunnitelmiin Viiden tähden keskustasta.

Tampereen keskustan kehittämisohjelma (Viiden tähden keskusta) on maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti. Sillä kehitetään keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa sekä luodaan pohjaa keskustaympäristön pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle.

Tampereen keskustan kehittämishanke

Keskustahanke on käynnistynyt 2011, joten Ratinan kauppakeskuksen kaava ei välttämättä ole Keskustahankkeen kehittämistavoitteiden mukainen. Kaavan selostuksessa kuitenkin mainitaan samoja asioita, joita Keskustahankekin esittää tavoitteikseen.

Asemakaava merkitsee keskustan täydennysrakentamista ja siten edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Osoitetut toiminnot tukevat toisiaan ja keskustan elävyyttä. Vajaakäyttöisen alueen täydentäminen on taloudellisesti perusteltua, koska valmiin kunnallistekniikan käyttöaste paranee. Kaupan suuryksikön sijoittaminen kaupungin ydinkeskustan tuntumaan tarjoaa palvelut tiheimmin asutulla alueella ja vähentää henkilöauton käyttöä ekologisesti kestävällä tavalla.

Kauppakeskus on liikenteellisesti edullisella paikalla keskustan kehän varrella. Kun se sijaitsee linja-autoaseman vieressä ja sisäisten bussilinjojen pääreitin lähellä, palvelut ovat joukkoliikenteen käyttäjille hyvin tarjolla. Kevyen liikenteen reitit sivuavat myös aluetta niin, että keskustan ja lähiseudun asukkaan mahdollisuudet kauppakeskuksen käyttöön kävellen tai pyöräillen ovat erinomaiset.

Kaavan 8204 selostus (pdf)

Yksityisautoilu

Ymmärrän että keskustaan rakennettavalla kauppakeskuksella yritetään houkutella julkisen liikenteen käyttäjiksi heitä, jotka normaalisti tekevät ostoksensa työmatkan ohessa. En kuitenkan näe miten 1 250 parkkipaikkaa kannustaa asioimaan kauppakeskuksessa julkista liikennettä käyttäen. Jos asian voi tehdä helposti, se tehdään helposti.

Kauppakeskukseen on tulossa tilaa päivittäistavarakaupalle mutta niissä asioiminenkaan ei vaadi omaa autoa, ellei ole perheellinen tai osta kerralla tavaroita viikon tarpeiksi.

Mutta on parkkihallilla hyvätkin puolensa. Enää eivät Keskusareenan vastustajat voi vedota parkkipaikkojen puutteeseen. Kauppakeskuksen valmistumisen jälkeen kävelymatkan päässä Keskusareenalta on Hämpin parkki mukaan lukien reilusti yli 2 000 parkkipaikkaa.

Estevaikutus

Kauppakeskuksien suurimpana ongelmana pidän niiden viemää tilaa ja siitä seuraavaa estevaikutusta. Mutta kuinka Ratinan kauppakeskus korttelina vertautuu muihin Tampereen kortteleihin? Asia on helppo tarkastella vertailemalla ilmakuvia eri kortteleista. Ilmakuvat ovat peräisin Paikkatietoikkunan Karttaikkunasta, kuvakaappaukset on otettu samalta tarkkuustasolta. Kauppakeskuksen ala on merkitty kaavan määrittämän sallitun rakennusalan mukaan.

Ratinan kauppakeskus verrattuna Tampereen muihin kortteleihin. Vertailussa Kauppahallin kortteli, Emmauksen kortteli ja Kauppakadun  sekä Aleksis Kiven kadun  kulmauksen kortteli. Kauppakeskus on vain hieman olemassa olevia kortteleita suurempi.

Korttelit myötäpäivään: Ratinan kauppakeskus, Kauppahallin kortteli, Emmauksen kortteli ja Kymppikortteli.

 

Vertailun korttelit on valittu niiden estevaikutusten ja estevaikutuksessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten mukaan.

  • Kauppahallin kortteli: korttelin läpi on mahdollista kulkea sekä pohjois-etelä- että itä-länsisuunnassa. Läpikulku on mahdollista vain Sokoksen tavaratalon ja kauppahallin aukiolojen mukaan.
  • Kymppikortteli: Puutarhakadun, Aleksis Kiven kadun, Kauppakadun ja Kuninkaankadun rajaama kortteli, johon on tehty korttelisuunnitelma. Korttelisuunnitelma mahdollistaisi kulkemisen korttelin halki myös korttelissa sijaitsevien liikkeiden ollessa suljettuina. Korttelisuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 26.6. – 21.8.2014, kaavoituskatsauksessa tavoitteeksi on asetettu asemakaava vuoden 2015 aikana.
  • Emmauksen kortteli: Hämeenkadun, Rautatienkadun, Verkatehtaankadun ja Tuomiokirkonkadun rajaama kortteli, jonka sisäpihat mahdollistaisivat kauppakujien ja puolijulkisten tilojen rakentamisen. Korttelista ei ole tehty suunnitelmia mutta korttelissa sijaitsevan, niin sanotun Lumilinnan asemakaavaluonnoksessa puhutaan mahdollisuudesta sisäpihojen käyttöön.

Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa on myös maininta korttelien sisäpihojen käyttöönotosta. Sisäpihojen käyttöönotolla edistetään kävelypainotteisten kaupunkitilojen syntyä.

Kortteleiden läpi johdetut kujat luovat uusia kiinnostavia kävelyreittejä. Liikekortteleiden sisäpihoja kehitetään houkutteleviksi julkisiksi tai puolijulkisiksi tiloiksi, jotka katettuina toimivat myös ympärivuotisesti.

Tampereen keskustan kehittämishanke

Miksi sitten halutaan rakentaa täysin umpinainen kortteli kaupunkirakenteeseen? Ensinnäkin kauppakeskuksen kortteli on kuin Kauppahallin kortteli, jonka halki voi kulkea liikkeiden aukioloaikojen niin salliessa. Toisaalta kaava on valmisteltu ja vahvistettu jo vuonna 2008, keskustan kehittämishanke on aloitettu 2011.

Kaavaa on enää tässä vaiheessa mahdotonta avata ja suunnitella uudestaan. Arkkitehtuurisuunnitelmiakaan tuskin enää aletaan tässä vaiheessa uusia. On kuitenkin mahdollista rakentaa ostoskeskus, joka ei aiheuta estevaikutusta kaupunkirakenteessa.

One New Change

Olen aina käyttänyt esimerkkinä hyvin suunnitellusta ostoskeskuksesta Lontoossa sijaitsevaa One New Change -ostoskeskusta. One New Change sijaitsee St. Paulin katedraalia vastapäätä Lontoon Cityssä ja sen on suunnitellut Jean Nouvel. Varsinaisen ostoskeskuksen jaettu neljään pienempään kortteliin varsinaisen rakennusalan sisällä ja näiden kortteleiden väliset väylät ovat jatkuvasti avoinna. Ostoskortteleiden päällä on yhtenäinen neljän kerroksen korkuinen toimistorakennus, joka samalla suojaa ostoskortteleiden välisiä väyliä sateelta.

Keskustan elävyys

Keskustan elävyys syntyy ihmisistä, joita keskustassa liikkuu mutta mielestäni myös katukuvan monipuolisuudesta. Monipuolisessa katukuvassa on rakennuksia monilta eri vuosikymmeniltä ja eri rakennuttajilta.

Miksi ihmiset sitten liikkuisivat kadulla? Siellä pitää olla tekemistä ja/tai nähtävää.

Liikkeiden saavutettavuus

Tekemistä tarjoavat liikkeet, joista osa on auki pidempään kuin toiset ja joihin on helppo poiketa suoraan kadulta. Ostoskeskuksessakin voi olla liikkeitä, jotka ovat avoinna enemmän tai vähemmän samaan aikaan muiden kanssa. Tämä kuitenkin vaatii liikkeille erillisen sisäänkäynnin, jolloin ostoskeskuksen aukiolo ei vaikuta yksittäisten liikkeiden aukioloon.

Ratinan kauppakeskukseen tulevilla liikkeillä näyttäisi olevan mahdollisuus saada oma sisäänkäynti myös kauppakeskuksen ulkoseinälle. Tällöin kauppakeskus ei olisi sisäänpäin kääntynyt, vaan liittyisi helpommin ympäröivään kaupunkiin. Myös kauppakeskuksen ympäristö pysyy elävämpänä pidemmän aikaa vuorokaudesta.

Päinvastaisena esimerkkinä olkoon viereinen Koskikeskus, jonka liikkeistä ainoastaan Ravintolamaailmalla ja Cine Atlaksella on käytössä sisäänkäynti myös Koskikeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Hatanpään valtatien länsireuna on Koskikeskuksen kohdalla lähes kuollutta katutilaa myös Koskikeskuksen aukioloaikoina.

Arkkitehtuuri

Koskikeskuksen vaikutus katutilaan on kuitenkin positiivinen kun ajatellaan katukuvaa arkkitehtuurin kannalta. Vaikka Koskikeskus onkin yhtä ja samaa rakennusta, on se kuitenkin ulkonäöllisesti vaihteleva ja siksi muodostaa melko kiinnostavaa katutilaa ilman ihmisiäkin.

Ratinan kauppakeskus on tulee havainnekuvien perusteella olemaan arkkitehtuuriltaan tylsempi. Yhtenäistä seinäpintaa, jota rikkovat ainoastaan katutason näyteikkunat ja mahdolliset liikkeiden sisäänkäynnit sekä kauppakeskuksen sisäänkäynnit. Lopullisesti arkkitehtuuria voidaan arvioida vasta rakennuksen valmistuttua.

Kauppakeskuksen pintamateriaalina kaava velvoittaa käyttämään paikallaan muurattua tiiltä. Autotuonnin laajennuksen tulee olla pinnoiltaan vaaleaksi rapattu. Vaaleaksi rapattua pintaa saa käyttää myös uudisrakennuksen linja-autoaseman vastaisella seinustalla. Vaalea osuus toisi hieman vaihtelua uudisrakennuksen arkkitehtuuriin.

Erittäin hyvä muttei täydellinen

Kaiken kaikkiaan Ratinan kauppakeskus on hyvä hanke kaupungin kannalta. Se voisi olla erinomainen mutta luultavasti se olisi vaatinut kaavoittamisen aloittamisen uudestaan silloin kun kauppakeskuksen rakentaminen näytti epävarmalta.

Kauppakeskus tuo lisää asiakkaita keskustaan mutta voi olla, ettei niitä riitä Ratinan ulkopuolelle, mikäli uudet asiakkaat saapuvat ostoksille omalla autolla joukkoliikenteen sijaan.

Kuinka kauas voisin matkustaa?

Henri Viitanen

Tampereen antipodi kartalla

Lähdetkö kauas, meetkö niin pitkälle kuin kotoas vain voit?
Samuli Edelmann

Edellä oleva lause on lainattu Samuli Edelmannin kappaleesta Mahdollisuus. Olen muutaman kerran kuullut kyseisen pätkän – yleensä bussissa – ja huomannut miettiväni kuinka kauas voisin oikeasti Tampereelta matkustaa. Koska haluan matkustaa suhteellisen helposti, niin matkakohteen tulisi sijaita Maapallolla.

Joku voisi kehoittaa matkustamaan Etelämantereelle. Mietin itsekin samaa mutta Etelämanner on kokonaisuudessaan lähempänä Tamperetta kuin etäisin kohta. Etäisin kohtahan sijaitsee täsmälleen Maapallon toisella puolella, eikä se ole Australia.

Täsmälleen pallon vastakkaisella puolella olevan pisteen nimi on antipodi, ja Tampereen antipodin voi määritellä vaikka Wolfram Alpha haku- ja vastauskoneen avulla. Tampereen antipodin koordinaatit ovat 61° 31′ 12″S, 156° 14′ 24″W ja kartalla (Google Maps) piste näyttää tältä.

Tampereen antipodi sijaitsee siis Eteläisellä jäämerellä. Antipodista saa lisätietoa syöttämällä pisteen koordinaatit Wolfram Alphaan. Tulossivulta näkee kätevästi niin meren syvyyden (2 993 m), tähtikartan, auringon nousu- ja laskuajat, lähimmän kaupungin (Scottin pysyvä asema Etelämantereella, etäisyys 2 237 km) kuin lähimmän saaren (Scottin saari, etäisyys 1 303 km).

Kysymys kuitenkin kuului kuinka kauas voisin matkustaa. Antipodin sijainti on hyödytöntä tietoa, jos sinne ei voi matkustaa. Onneksi Eteläiselle jäämerelle kuitenkin järjestetään risteilyjä. Reitillään Ushuaiasta, Argentiinasta Invercargilliin, Uusi-Seelantiin risteilyalus saattaa seilata läheltä antipodia ja matkaohjelman mukaan sivuaa ainakin Scottin saarta.

Seuraavaksi pitääkin sitten miettiä matkailun ympäristövaikutuksia Etelämantereella
ja aloittaa säästäminen.

Tampere (noin) kymmenen vuoden välein

Henri Viitanen

Otsikkokuva, jossa eri aikakausien ilmakuvat näkyvissä

Kuinka Tampere on muuttunut kuudenkymmenen vuoden aikana? Ilmakuvien perusteella ainakin jonkun verran. Ja koska kuusikymmentä vuotta ilmakuvien välillä saattaa korostaa joitakin muutoksia, halusin jakaa aikavälin osiin.

Näistä ajatuksista syntyi Tampere (noin) kymmenen vuoden välein -sovellus, jolla pystyy vertailemaan Tampereen keskustan ilmakuvia kuudelta eri vuosikymmeneltä. Sovelluksessa käytetyt ilmakuvat ovat Tampereen kaupungin julkaisemaa avointa dataa ja saatavana osoitteesta: http://www.tampere.fi/tampereinfo/avoindata.html, ilmakuvia voi myös tarkastella Tampereen kaupungin paikkatietopalvelussa.

Joidenkin mielestä Tampere on muuttunut vuosien varrella massiivisesti mutta luultavasti he puhuvat vain puretuista rakennuksista eivätkä niinkään varsinaisesta kaupunkirakenteesta. Kaupunkirakenne on muuttunut keskustan alueella hajanaisemmaksi Tammelan ja Amurin vanhojen umpikortteleiden purkamisen ja niiden tilalle rakennettujen lähiömäisesti sijoitettujen kerrostalojen ja parkkipaikkojen vuoksi. Kortteleiden koko on kuitenkin vuosien mittaan pysynyt muuttumattomana.

Eniten minua kiinnosti kuitenkin paljonko teiden rakentaminen on vaikuttanut Tampereen kaupunkirakenteeseen kun verrataan Keski-Lännen kaupunkeihin. Tampereella suurin tienrakentamisen aiheuttama arpi on Paasikiven-Kekkosentie. Paasikiven-Kekkosentie ei ilmakuvissa näytä vievän hirveästi tilaa, vaikka todellisuudessa asia on toisin. Suurimmat haitat tien rakentamisesta ovat olleet estevaikutus Näsijärven rannalla ja Petsamon kaupunginosan halkaiseminen kahtia.

Mielenkiintoisimpina löydöksenä pidin sitä, että Armonkallio on vielä vuonna 1966 ollut Näsijärven rannalla. Myös muualla Näsijärven rannalla järven täyttäminen on ollut voimakasta, kun taas Pyhäjärven puolella suurimmat täytöt ovat keskittyneet Ratinanniemen eteläpuolelle.